Juhannus

Juhannus oli ja meni. Aikalailla perinteisin menoin olin koirien kanssa vaunulla Pääkslahdessa.
Viime vuonna tosin tein poikkeuksen ja olinkin Tuorlassa kisaamassa, mutta nyt taas vaan oleilemassa.
Ja mikäs oli hengaillessa kun oli kelit niin sopivat.

Ne jotka ei vaunua omista saatikka ole koskaan sellaisen kanssa lomaillut, ei ymmärrä sen päälle yhtään mitään. Mulle se on lähes sama asia kuin muille kesämökki.
Suurin osa ihmettelee ylipäätään, että onko mulla tosiaan koiratkin siellä mukana, tai että eikö siellä ole kamalasti porukkaa vieri vieressä. No joo, en ota koiria mukaan vaan jätän ne aina kotiin keskenään viikonlopuksi. Jep jep! Totta helvetissä koirat on siellä mukana! :)
Ja siellähän ollaan vaunut vieri vieressä kuin sillit suolassa. Ja kun astut omasta vaunusta ulos, törmäät naapuriin. Jep jep!
Vaununsa voi "ankkuroida" myös vähän sivummalle muista, kuten minä.

Ei ole ihan vieressä ketään muita.



Mullahan on tuolla aina koirat vapaana. Kyllä, kaikki 4 on koko ajan vapaana vaikka periaatteessa ei saisi. Mutta mä nyt muutenkin olen vähän kapinallinen... :)
Sitäpaitsi lähin naapuri on suunnilleen tässä kohdassa mistä kuva on otettu ja siitä seuraava menee reippaasti pidemmälle.

No, sitten kuuluu ihmettelyjä, että mitä tuolla voi tehdä. Noh... Tarviiko aina tehdä jotain?
No jos tarvii, niin mitä kukakin tekee kesämökillä? Miettikääs nyt hiukan.

Vaunulla voi poimia vaikka mustikoita :)

Tai sitten voi seurata linnunpoikasten kehitystä :)

 

Voi katsella laineiden liplatusta...

Tai mennä uimaan

Voi myös "leikkiä" rannalla...

...Tai katsella kaloja :)

Jos jaksaa, niin voi vaikka kiipeillä kalliolla (kuten 16v. Nuusku)

Tai sitten voi katsella veneitä...

...Tai niitä pikkulintuja :)

Tai sitten vaan olla ja möllötellä :)

Että sellainen juhannus tänä vuonna :)



Agility SM 2013

Nyt ne sit oli ja meni. Ihan huippu fiilis vaikka tuloksellisesti ei juhlittu. Oli niin siistiä kisata isoissa karkeloissa ja vieläpä kahdella koiralla.
Ja jotenkin vielä hienompaa että molemmat on ihan mun omia kasvatteja. Pisteenä iin päälle vielä yhden oman kasvatin (Saaran) upea ensikosketus SM kisoihin.

Aloitetaan perjantailta...
Tarjolla oli "normikisat", niin agirata kuin hyppyratakin. Olin ilmoittanut molemmille radoille Liekin ja Kipinän, mutta Liekki aloittikin juoksunsa ja jouduin sen kanssa jättämään iltakisat väliin.
Kipinän kanssa oli ajatuksena mennä kokeilemaan eka rata ja päättää sen jälkeen mennäänkö vielä toinen rata.
Kisapaikalle saavuin hyvissä ajoin päivällä ja eiköhän se sitten sopivasti alkanut sataa vettä juuri kun piti telttaa alkaa pystyttämään. No, sadevaatteet päälle ja ei muutakun rakentamaan.
Teltta on onneksi niin simppeli pystyttää, että sen sai pystyyn yksinkin melko nopeasti ja helposti vaikka tuulenpuuskat välillä vähän haittasikin toimintaa.
Se hyvä oli Liekin juoksussa, että sain teltan tavallaan paremmalle paikalle, kuin muut koska juoksunarttujen alue oli muista kisakoirista rajattu.
Pian olikin Tulikäpälän leiri pystyssä, kun Marjo ja Saarakin tulivat viettämään iltaa :)

Ensimmäinen rata oli Agilityrata. Ensimmäinen moka sattui heti lähdössä, kun olisi pitänyt tietää miten Kipinän kanssa lähdetään, jos ensimmäinen hyppy on vinossa. Sillä kun on tapana lähteä liikkeen mukana sitten vaikka ohi ja niinhän se nyt teki. Muutoin rata menikin aika kivasti ja vauhdikkaasti joten tuloksena vitonen ja sijoitus 48./116
Kipinän vauhti muuten oli 3,99m/sek, eli aika kovaa se meni. En muista onko Kipinä vielä missään mennyt yli 4m/sek, mutta nyt jo melkein.
Alusta kyllä oli nopean tuntuinen ja sen huomasin viikonlopun aikana :)

Toinen rata olisi alkanut vasta parin tunnin päästä, joten päätin lähteä mielummiin kotiin.
Jos Liekki olisi saanut kisata, olisin varmaan jäänytkin, mutta kun Kipinän kanssa ei ihan niin siistiä ole, niin kuiva ja lämmin koti veti enemmän puoleensa...

Tässä Kipinän perjantain rata

Lauantaina oli sitten joukkue SM kisat.
Kipinä ei joukkueeseen mahtunut, mutta Liekki mahtui. Ja me saatiin olla ankkureita. Mun mielestä ihan paras lähtöpaikka :)
Kisat alkoi heti aamusta ja mini joukkueita oli kaikkiaan 61kpl.
Kun ensimmäiset 3 koirakkoa meidän jengistä oli mennyt, oli valitettavasti kaksi koiraa hylkääntynyt, joten joukkueena emme enää voinut tulosta saada.
Finaalirata käytiin käännetyssä paremmuusjärjestyksessä ja Liekin kanssa lähdettiin siinä alkupäässä.
Rata ei ollut mikään älyttömän vaikea ja tuntui kivalta lähteä Liekin kanssa radalle. Mikään kohta radalla ei aiheuttanut suuremmin päänvaivaa vaan luotto Liekki liitelijään oli huipussaan.
Tehtiinkin tosi hieno nollarata ja maalissa oli kyllä ihan huikea fiilis.

Tässä Liekin joukkuerata

Sunnuntaina oli vuorossa yksilö SM:t
Jotta näihin kisoihin pääsi osallistumaan, oli vuoden aikana saavutettava 7 nollatulosta 3-luokassa. Tuloksissa piti olla myös ns. tuplanolla, eli kahdelta peräkkäiseltä radalta saavutetut nollat.
Tällainen sääntö karsii jonkin verran kisaajia, mutta silti 233 koirakkoa oli silti mukana kisassa.
Mikä mahtavinta, olin saanut osallistumisoikeuden molemmille koirille. Liekille ja Kipinälle.

Aamu aloitettiin hyppyradalla joka toimi karsintaratana. Tältä radalta kaikki nollan tehneet pääsivät finaaliin.
Hyppyrata ei ollut mikään ihan helppo, eikä näillä radoilla ole tarkoitus tehdä "varmaa nollaa" vaan tarkoitus mennä kovaa ja pyrkiä finaaliin.
Liekki oli vuorossa ensin. Taas oli luotto koiraa korkealla ja oli supersiistiä lähteä radalle.
Muutamissa kohdissa tuli vähän turhan pitkät kaarteet, mutta Liekki oli hyvin kuulolla ja yhteismeno oli mahtavaa ja niin tultiin nollalla maaliin. Ja paikka finaaliin saavutettu!! Liekin vauhti oli huikeaa, 4,29m/sek :)
Paria tuntia myöhemmin oli Kipinän vuoro. Luotto Kipsuun ei nyt niin kummoinen ole ja sen kanssa kisaankin oikeastaan vaan huvin vuoksi.
Mutta Kipinä sitten vähän yllättikin ja niin vaan nollalla maaliin ja finaalipaikka myös Kipinälle! Ei muuten ollut itku kaukana :) Kipinäkin lisäsi vauhtia perjantailta ja etenemä sillä 4,07m/sek! Huikeaa :)
Olen SM finaalissa ollut muuten tätä ennen vain kerran. Vuonna 2006 Nuuskun kanssa Lappeenrannassa.
En tiedä voiko kukaan kuvitella miltä se tuntuu, mutta oikeasti, oli se tunne kyllä jotain älyttömän upeeta!
Kahdella koiralla paikka SM finaaliissa! Ja molemmat vieläpä omia kasvatteja. Voi huh ja puh!! :)

Tässä Liekin karsintarata

Ja tässä Kipinän karsintarata

Hetken aikaa piti sulatella ja fiilistellä mutta sitten oli nollattava aamun tilanne ja alettava keskittymään finaaliin.
Finaali käytiin taas käännetyssä paremmuusjärjestyksessä ja Kipinä lähti ensin.
Juuri ennen rataan tutustumista alkoikin sitten vettä sataa. Mutta koska jäljellä oli "vain" finaali, en antanut sateen lannistaa vaan ajattelin, että illalla pääsee saunaan ja saa kuivaa vaatetta joten antaa kesän kastella.
Saviojan Anne oli tuomarina finaalissa ja oli muuten tosi kivan radan tehnyt.
Rataan tutustuessa mietin Kipinän reittivalintoja ja aattelin,että radalla on kaksi kohtaa jotka aiheutti hiukan päänvaivaa. Heti alussa numero 6 putkelle vienti, se oli aan alla ja Kipinä helposti valitsee mielummin aan kuin putken. Mutta en antanut sen kohdan liikaa häiritä vaan päätin, että ohjaan sen putkeen niinkuin pitää ja se saa luvan tulla :) Ja tulihan se.
Toinen kohta mitä mietin oli lopussa putkesta tullessa hyppy numero 17.
Hetken mietin ottaa hypyn takaakiertona, joka olisi ehdottomasti Kipinän kanssa pitänytkin valita, mutta luovuin jostain syystä ajatuksesta ja mikähän sen kuvion nimi nyt sitten olisi miten sen lopulta tein ja pieleenhän se meni... :)
Ihan vaan hiukan alko harmitamaan, kun en voinut tehdä niinkuin olisi pitänyt tehdä.
Noh... Tosin omaa sujuvaa liikkumista haittasi aamulla reväytetty reisilihas. Liekin kanssa viiletettiin niin kovaa, että mun jalat ei pysyny vauhdissa mukana.
Tämä siis finaalissa hiukan haittasi enkä oikein uskaltanut liikkua niin kun olisi pitänyt ja varmaan vähän yritin fuskata. Siinä sen sitten näki, että vituikshan se meni...

Liekin kanssa tuntui ihan sikahienolta startata vaikka vettä tulikin taivaan täydeltä. Se kun ei meidän menoa haitannut. Vaikka videolta huomaakin etenkin pujottelussa että Liekillä vähän askel lipsuu, mutta silti mennään niin kovaa kun vaan päästään.
Aalle viennissä mulla vihlas reiteen hitusen ja piti lennosta tehdä takaaleikkaus vaikka suunnittelin valssia. No onneksi Liekki on taitava ja etenee takaaleikkauksissakin hyvin joten meno oli huisin makeeta alusta aina sille hemmetin esteelle numero 17 saakka.
Kipinän kanssa tiesin, että se ei ehkä onnistu, mutta Liekin kanssa oltiin tällaisia tehty ja useimmiten ne on mennyt ihan hienosti. Ja luotto koiraan oli huipussaan. Nyt ehkä olin huonosti sijoittunut ja oma liike vähän pysähtyi ja Liekki luki sitten hypyn väärin. Tuloksena hylkäys. Ja ihan vaan pikkasen vitutti! Ei niinkään Liekin valinta vaan oma puutuminen ja ohjauksen huolimattomuus. Olis ollu tarjottimella huisin upea finaalirata, mutta näin tällä kertaa. Tai no olihan se silti tosi upea rata :)
Suuria tunteita sisältänyt viikonloppu oli ohi ja jäi ihan älyttömän hyvä fiilis kuitenkin.
Superisti mieltä lämmitti myös Marjon ja Saaran (t.Saara Savusukeltaja) hienot radat viikonlopulta. Vaikka jokaisella radalla tulikin joku hiuksen hieno virhe, niin silti parin meno oli ihan huippua. Ja ensimmäiset SM kisat vasta...
Olen mä nyt onnellinen Tulikäpälä-kasvattaja :) Ja hiukan myös ylpeäkin ;)

Tästä on hyvä alkaa keräilemään nollia sitten ensi kesälle. Toivottavasti myös rokkiorava kisaa silloin :)

Kipinän SM finaalirata

Liekin SM finaalirata

Sokerina pohjalla, Liekki vs. Kipinä... SM 2013 radat

Treeniä, kisaamista ja iloista mieltä :)

Touko- kesäkuun vaihteen molemmin puolin ollaan treenattu niin agia, kuin hakuakin. Käyty vähän kisaamassa ja sitten vielä vaunuiltukin.
Haku-treeneissä Kipinä vaan ilostuttaa mua viikko. Vaikka metsä on täynnä verenhimoisia hyttysiä ja muita pikkuötököitä ihan vallan vi***sti niin silti sinne vaan mennään joka viikko uudestaan ja uudestaan:
Noh... Onhan meillä ihan hemmetin hyvä ja kiva treeniporukkakin. Täysin erilaista jengiä kuin agilityssä. Ehkä tämäkin vaikuttaa siihen, että siellä on niin mageeta :)
Pitäis pikkuhiljaa varmaan ihan aikuisten oikeasti asettaa tähänkin harrastukseen jotain oikeaa tavoitetta, kun nyt tosissaan näyttää siltä, että Kipinän laji on löytynyt.
Hiukan olenkin alkanut haaveilemaan pelastuskoirakokeiden suorittamisesta...
Noh, ehkä ei vielä tänä kesänä, mutta jos sitten ensi vuonna. Katsotaan...

NOxpoks on päässyt myös jo agitreenaamisen makuun.
Tai olenhan mä sillä jotain pientä koko ajan treenannutkin, mutta nyt se on ollut jonkun kerran jo ihan treeniryhmässäkin mukana.
Ekalla kerralla rimat oli 10cm ja viime viikolla päästiin jo 20cm:n rimakorkeuteen.
Voi vitsit sillä on kiva mennä. Onhan meillä yhteistyössä vielä paaaaljon tekemistä, mutta eipä tuo koiruuskaan ole ihan vielä edes kahta täyttänyt.
Mutta kyllä mä nyt jo sen kisoihinkin ilmoitin. Heti juhannuksen jälkeen mennään purinalle kokeilemaan pari starttia.
Ihan kauheeta nollaluottoa ei ole, mutta kisaaminen on vaan niin kivaa niin pitäähän se mennä.

Gööttien kanssa kisailin SM-kenraalit 8.6 kivikossa.
En kyseisessä kisapaikassa ole aiemmin ollut ja täytyy sanoa, että en ihan heti mene uudestaan.
En tykänny.
No ei ne tuloksetkaan mitään hyviä ollut, mutta silti.
Lähinnä mua "ärsytti" se ettei autolla päässyt kauhean lähelle ja sitten se, että se alusta oli mun mielestä liian karkeaa hiekkaa ja jossain kohdin se lipsui jalkojen alla.
Ei ne radat mitään äly surkeita ollut, mutta ei mitään yber hyviäkään.
Liekki tosin aloitti sopivasti juoksunsa joten mä voin laittaa vaikka sen piikkiin edes jotain. Vaikka en mä tiedä onko sillä ihan oikeasti juurikaan merkitystä.
Mutta kisapaikalla näin Liekin pennun Likan.
Voi että sekin on kyllä hirmuisen kaunis :) Eikö vaan.

Tulikäpälän Pistoliekki "Likka"

 

Ja kun kamera oli matkassa, niin otettiin hienot kuvat myös Saarasta ja Urkista.

 

Tulikäpälän Saara Savusukeltaja "Saara"

 

 

Tulikäpälän Tulimestari "Urkki"

 

 

 

Kisojen jälkeen olin sopinut vielä treffit yhden Tulikäpälän kanssa.

Pitkästä aikaa näin Paavon. Ja voi vitsit se on tosi kiva luonteeltaan. Eikä ole ulkonäössäkään suuremmalti valittamista.

 

Tulikäpälän Paavo Palopäällikkö "Paavo"

 

 

Laitetaan vielä loppuun Liekin ja Kipinän videot niistä agikisoista

 

 

 

 

 



EST AVA!!

25-26.5 oli Tallinnassa agilitykisat. Lauantaina 2 rataa, sunnuntaina 3. Sunnuntain viimeinen rata oli myös KV-rata.
Ja kun tuolla naapurissa on kauheen kiva kisata niin pitihän sinne lähteä.
Seurakaveri Hanna ja poikansa Luukas lähtivät mukaan. Ja tietenkin Hannan kaksi koiraa. Niza (esp.ves.) & Fidzi (bc).
Lähdettiin lauantain aamulaivalla ja ensimmäisenä Tallinnaan päästessä ajettiin eläinlääkärille: http://www.toometikliinik.ee/
Ei koirilla mitään hätää ollut vaan käytiin ottamassa koirien passeihin "matotodistus". Tämä vaaditaan takaisin suomeen tultaessa. Noh, koskaan ei näitä papereita ole mun koirilta kyselty, mutta tällaista en riskeeraa ihan helposti. Ja kun ei tuo operaatio nyt kovin kummoinen ole. Soitin klinikalle etukäteen suomesta ja varasin ajan ihan selvällä suomen kielellä. Ajettiin klinikalle, ostettiin tiskiltä pillerit jotka vastaanottohoitaja antoi ahneille gööteille ja sitten tuli eläinlääkäri leimaamaan passin. Koko lysti maksoi kahdelta göötiltä kaikkinensa 14.40€ (lääkkeet+ell. allekirjoitus) Melko edullista :)
Joten suosittelen ainakin tätä klinikkaa!!

No mutta sitten... Ajettiin ensin hotellille ja sen jälkeen kisapaikalle.
Kisat oli erään ratsastuskeskuksen reunalla, nurmikentällä. Etukäteen netistä katsomalla sain kuvan, että puitteet olisi vähintäänkin tosi upeat, mutta joo... Ei se ratsastuskeskus nyt kauheen hieno ollutkaan.
Agikenttä kuitenkin oli ihan hyvä. Kohtuu hyvin leikattu nurmikenttä, melkein jopa tasainenkin.
Esteethän virolaisissa kisoissa on tänäpäivänä jo ihan hyvät joten hyvillä mielin taas kisaamaan.
Ensimmäinen rata oli agilityrata.
Liekillä aloitettiin oikein mukavasti sellainen "norminolla". Sijoitus 3.
Toinen rata oli myös agilityrata ja selvästi haasteellisempi kuin edellinen. Liekillä onnistuin kuitenkin tekemään mielestäni varsin hienon nollan. Lopputuloksissa se myös näytti erinomaisen hienolta sillä se oli koko luokan ainut nolla! Voitettiin kisa ja tästä palkinnoksi myös SERT ja titteli: EST AVA, eli Eestin Agilityvalio! Huippua!!
Tämä titteli pitää nyt vielä virallisesti anoa Eestin kennelliitosta ja siinä tovi kestää, mutta Liekki liitelijä on nyt kahden maan agilityvalio :) Aika hienoa!! (Näyttelyvalioitahan sillä nyt on useammastakin maasta vaikka kuinka ja paljon ;) )

Kipinän molemmat radat oli jotain ihan muuta kuin puhdasta nollaa. En edes tarkkaan muista muuta kuin keltaisen putken ulkokautta kiertämiset... Mutta mukana se oli :)

Loppuilta kului aika normisti. Hotellille, syömään, koirien kanssa lenkille, suihkuun ja nukkumaan.

Seuraavana aamuna ei ollut kiire mihinkään. Kisat jatkui taas puolenpäivän jälkeen.
Koska ilma oli kohtuullisen hyvä, ajettiin auto ja koirat kisapaikalle parkkiin ja mentiin viereiseen eläintarhaan viettämään aikaa.
Sisäänpääsy ei lompakkoa rasittanut. Aikuisen lippu maksoi 5,80€ ja lasten lippu 0,70€
Ensin lähdettiin kiertämään ns. vanhaa puolta, jota ei siinä vaiheessa vanhaksi puoleksi tiedetty.
Kohtuullisen kurjia oloja oli monilla eläimillä ja alkoi nopeasti säälittämäänkin.
Joillain näki, että karva ei kiiltänyt ja silmissä oli rähmää ja siellä täällä vähän naarmuja ja muutoinkin jotkut oli hiukan apaattisen oloisia. Aitaukset oli todella pieniä ja esim. joillain saattoi olla vain asfaltti pohja.
Erityisen mieleenpainuva oli jättimäinen jääkarhu, jonka aitaus oli ehkä 5x10m. "Uima-allas" oli sellainen pienen pieni kahluu-allas johon koko jääkarhu ei todellakaan olisi sopinut. Ja kun se nousi seisomaan takajaloilleen, oli sen pää katossa...
Tai sitten toinen ällötys löytyi trooppisesta talosta jossa oli yhdessä allas-aitauksessa krokotiili.
Nähtiin ensin sellainen olisko ollut puolimetrinen kroko ja ei siinä mitään. Se näytti kohtuullisen hyvältä oloissaan. Tilaa ja vettä ympärillä.
Mutta sitten vähän jopa säikähdettiin kun tajuttiin että ihan siinä meidän jalkojen juurella altaanpohjalla olikin aivan mutkallaan oleva ehkä 3-4 metrinen kroko. Luultiin ensin että se altaan pohja oli vain tumma ja likainen mutta siinähän olikin "yli-iso" kroko... :(
Se ei kokonaan edes mahtunut veden alle, koska allas oli niin pieni.
Ja jos se olisi halunnut tulla kuivalle maalle, ei se olisi kokonaan siihenkään mahtunut.
Ihan vaan pikkuisen alkoi tuntumaan pahalta...

No uudella puolella olikin tosi upeita aitauksia ja tilaa eläinten ympärillä ja jotain virikkeitäkin. Toivon vaan kovasti, että niin krokolla kuin jääkarhuillakin on valmistumassa uudet tilat ihan pian.

Eläintarha oli tosi iso eikä me jaksettu sitä ihan viimeistä nurkkaa myöten edes kiertää.
Kaikesta huolimatta suosittelen käymään paikassa.

Sitten takas kisoihin...
Ensimmäinen rata oli hyppyrata ja tästä Liekin kanssa tehtiin "sellanen norminolla" :)
Oliskohan sijoitus ollut 2. En enää muista tarkkaan. Ei kuitenkaan voitettu.
Ja Kipinällä taas kierreltiin keltaista putkea pidemmän kaavan mukaan... :)

Toinen rata oli myös hyppyrata. Tämän radan piti jollain tapaa liittyä KV kisaan. Ihmettelin suuresti, koska KV kisassa on vain 1 rata ja se on agilityrata. Yhteistulosta ei siis voinut tulla, mutta tavallaan tuli kuitenkin. Se kohta selviää...
Liekin kanssa tehtiin sitten tälle radalle se viikonlopun ainut moka. Ja hylkäys... Olis voinu vaikka se eka rata olla hylätty mutta kun se nyt oli tää toka rata.
Noh... Nyt ei sitten tiedetty että onko järkeä mennä päivän viimeiselle radalle, joka oli se varsinainen agilityrata ja siis KV kisarata. Kun luultiin että yhteistuloksella ratkeaa voittaja, joten hylkäyksen jälkeen ei voi saada tulosta.
No mutta täälläpä voi. Hyppyradalta piti saada tulos, jotta agilityradan tulos olisi mahdolliseen caciagiin vaikuttava lopputulos. Jos sai hylkäyksen, kuten Liekki, oli silti edelleen mahdollista kisata KV radan tuloksesta, mutta caciagia sillä ei saisi.
No, nämä säännöt ei ihan ollut hallussa missään vaiheessa ja maxeissa sitä sitten vasta kummasteltiinkin.
Hyppyradalla Hanna & Niza teki nollan ja voittivat, agilityradalla tekivät nollan ja olivat kakkosia. Yhteistuloksessa he kuitenkin olivat ykkösiä, mutta silti KV kisan tuloksissa vasta kakkosia.
No ei siinäkään vielä mitään, mutta kun se joka kisan voitti, huisin hieno suomesta hankittu malinois muuten... Sai hyppyradalta vitosen, mutta agiradalta nollan ja voittivat sen radan. Yhteistuloksissa olivat kakkosia mutta sitten kuitenkin KV kisan voittivat ja saivat caciagin (kuitenkin tuloksella nolla). Hannalle ja Nizalle vara-caciagi :)
Voi päivää näitä sääntöjä...
No jotain lohtua toi tietty se, että minien voitto tuli suomeen .D Ei tosin Liekille vaan tosi magellee sheltti Neonille ja Jenna Caloanderille. Onnea Jenna vielä!! Neonista tuli muuten tämän myötä kansainvälinen agilityvalio. Huisia!

Jaa niin, mites Kipinä... No täytyy taas sanoa, että enpä just nyt muista :D

Mutta tässä viikonlopun videoita. Kai se näistä selviää...
Ja elokuulle mä jo suunnittelen seuraavaa reissua, josko lähtis Pärnuuseen kisaamaan... Mukaan lähtijöitä??

 

 

Lauantain radat - Liekki

Lauantain radat - Kipinä

Sunnuntain radat - Liekki

 

Sunnuntain radat - Kipinä