Kesälomailua - osa 3

Kesäloman toisella viikolla oli aika pakata kimpsut ja kampsut ja lähteä iloiselle seuramatkalle ruotsiin.

Yllätys yllätys, agilitykisoihin. 

Matkaan lähdettiin Iidan sekä Hunnin ja Kitkan kanssa.

Menomatkalle oltiin varattu viikkarin päivälaiva turusta tukholmaan. 

Periaateessa matka meni älyttömän hyvin, ottaen huomioon, että mun piti saada erittäin ahtaalta autokannelta 4 koiraa ja reppu ylös kutos kerrokseen. Toki se onnistuu jos koirat osaa kävellä rappusissa eikä muutoinkaan sinkoile sinne ja tänne.

Ja kun kaiken varalta nappasin Häkän aina syliin ahtaimmissa paikoissa...

Mutta oli tuo päivämatka vaan tosi tylsä ja piiiiiiitkä.

Kun ei oikein mitään voinu tehdä. Syödä ja nukkua...

Tukholmasta olisi vajaan parin tunnin ajomatka hotellille Gävleen, mutta oltiinkin viisaita ja koukattiin jo heti menomatkalla kisapaikan kautta laittamassa teltta pystyyn ja häkit sinne sisälle.

Kaikkiaan kisattiin sitten kolmena päivänä hirmuisessa helteessä. Tapahtumahan oli Slottshoppet 2014 ja me mentiin paikanpäälle puolivälissä kinkereitä.

Joka päivä oli virallinen agirata, virallinen hyppyrata ja vielä bonuksena epävirallinen voov-cup agilityrata.

Tai viimeisenä päivänä oli sitten voov-finaalit...

Virallisista starteista en oikein muista kuin yksittäiset hienot hetket sieltä täältä ja lukuisat JOS-nollat.

Eniten kyl ehkä ärsyttää, kun tuli useita yliaikanollia. Hittovie. Peiliin saa kyllä katsoa jos syytä etsii... 

Mutta kaikkiaan kisakirjamerkintöjä tuli jokunen, eniten Liekille.

Siltä muuten tällä hetkellä puuttuu enää yksi agilitynolla ja sitten sillä olis paikka ensi kesälle SM-kisoihin sekä maajoukkuekarsintoihin. Edellyttäen, että säännöt pysyy edelleen samoina...

Mutta voov-finaalista pitää sen verran kertoa, että joka päivä oli yksi kisarata josta kerättiin pisteitä finaalipaikkaa varten.

Tämä episrata oli noin kakkosluokan tasoinen ja samalla radalla kisasivat siis kaikki luokat.

Sain kerättyä kahtena päivänä kaikille koirille pisteitä hiukan, mutta en tarpeeksi. Jäihän meiltä kolme päivää keräämättä.

Finaaliin pääsi 15 parasta ja Liekki oli parhaana omistani sijalla 18. Kahdella "norminollalla"

Mutta finaalista jäi pois 3 koiraa joten me päästiinkin sitten mukaan.

Finaalirata oli Savikon Sepon käsialaa ja oikein kiva rata olikin.

Ei mikään Seppomainen hylkyrata vaan oikein vauhdikas ja kiva.

Mutta yllätys yllätys, Liekille yliaikanolla ja sijoitus 7.

No ei paha, kun ottaa huomioon että startteja sillä oli takana 8kpl ja hellettä sellaiset 30 ja päälle. 

Kisapaikka oli oikein hyvä, mutta uimapaikalla oli paarmoja ihan helvetisti.

Kisat pyöri kokoajan kolmella kentällä ja alustana luonnon nurmi.

Se tosin oli vähän palanut liukkaaksi sikanopeille koirille, mutta mä en huomannut siinä mitään vikaa :)

Kaikkiaan kisat sujuivat oikein hienosti ja tunnelma oli leppoisa. 

Hauskoja yksittäisiä kohtaamisia oli esim. Kun yksi ruotsalainen nainen tuli kysymään NOxista, että onko tuo se tanskalainen. Hänellä kun sattumoisin oli samasta kennelistä ihan yhtä pieni sheltti :)

Se tosin oli NOxia vuoden nuorempi.

Tai sitten kivaa oli, kun eräs ruotsalainen tuli kehumaan gööttejä ja kuinka hienosti ne meni. Harmittelin kun ei kisoissa näkynyt yhtään ruotsalaista gööttiä, mutta eipä tuolla nyt niin hirveesti göötit agia kisaakkaan. 

Kotimatka tultiin yö-laivassa ja oli kyllä viisas ratkaisu. 

Mutta niin kivaa taas oli, että mihinköhän sitä ensi kesänä sitten lähtis :) ja minkälaisella kokoonpanolla... 

Kesälomailua - osa 2

Sunnuntaiset agilitykisat Mikkelissä olikin sitten hippasen erilaiset kuin lauantaina.

Ensinnäkin nyt oli 3 kisaa ja minähän taas kaikissa kisoissa kaikilla kolmella koiralla, eli 9 starttia juostavana.

Ei siinä vielä mitään, mutta kun päivästä oli tulossa aurinkoinen ja helteinen.

No, niinhän se kesän pitää aurinkoinen ollakin, joten ei valiteta. Mä vaan en ole vielä tähän päivään mennessä oppinut miten helteisinä päivinä tankataan jotta oma vire pysyisi edes suunnilleen hyvänä.

Joten niin nytkin vain ekat startit meni suunnilleen pirteissä fiiliksissä ja sen jälkeen sai taistelemalla hakea hyvää virettä.

Sen kummemmin analysoimatta tai selittelemättä kerrottakoot, että Liekille nollavoitto sekä tuplanolla, NOxille kaks hitokseen hyvää rataa ihan hemmetin huonon tuurin tuloksilla, toiselta vika rima alas ja toisella yliaikaa 0,76 sek. Ja Kipinälle normiratoja, reiluilla yliajoilla.

Kuuleman mukaan kisapaikalla oli tapahtunut sitä ja tätä ja oli ollut erinäistä draamaakin joukossa, mutta koska mulla oli 3 koiraa aina samalla radalla, niin olin aika autuaan tietämätön mitä ympärillä oli tapahtunut. Joten mun mielestä kisat oli järjestetty moitteettomasti, tunnelma hirmuisen hyvä ja kotimatkalle lähdin ihan hyvillä mielin.

Mutta ehkä kuitenkin hitusen hehkutan Liekin nollavoittoa ;)

Olihan se "vähän" yllättävää, mutta jos se virallisissa tuloksissa lukee ja kisakirjaan vahvistettu, niin uskottavahan se on :)

Liekki liitäjä lähtee siis ensi kesänä SM kisojen lisäksi maajoukkue karsintoihin, mikäli koira vaan on kunnossa ja kilpailukykyinen :) niin ja edellyttäen, että tulosvaatimukset pysyy ennallaan...

Mikkelin reissun jälkeen tehtiin tiistaina pikavisiitti tallinnaan.

Maissa aikaa oli reilut 3 tuntia, mutta kun matkan tarkoitus olin hakea siideriä ja lonkeroa sekä juustoa, niin eihän siihen enempää olisi tarvinutkaan.

Ja tallinnasta tultua haettiin koirat matkaan ja lähdettiin seuraavaan reissuun. Mutta ihan vaan hengailemaan vaunulle.

Siellä meni pari leppoisaa päivää lähestulkoot vain oleilemalla.

Kesäloman ensimmäinen viikko lähenee loppuaan ja hauskaa on ollu :)

Kesälomailua - osa 1

Kokska kesäloma on tarkoitettu reissaamiseen ja mukaviin asioihin, niin heti lauantaina piti lähteä pienelle retkelle.

Mikkelissä olisi kaksi kisapäivää joten sinne mars. Mullahan oli vuodelta 2008 saatu lahjakorttikin, jossa ei onneksi ollut voimassaoloaikaa. Ja tavallaan nyt oli aika käyttää sekin pois.

Ja kun olen kesälomalla niin ei ole mikään kiire mihinkään. 

Ensimmäinen kisapäivä oli kuitenkin tulosten osalta ihan pohjanoteeraus. JuoksIn 6 starttia ja niistä 5 johti hylkäykseen. Kaikenlisäksi Kipinälle iski kesken kaiken kakkahätä ja se juoksi kesken kisan radalta ulos hoitamaan asiansa. Voi jessus kuinka noloa...

No jo nyt väkisin kaivaa jotain hyvää, niin Liekki sentään teki yhden nollan. Sijoituksella 4.

Toinenkin nolla kyllä oli lähellä, mutta ei sit kuitenkaan. Niinhän se aina... Mutta lähellä ei lasketa.

Voisin tietty jossitella, että jos se olis yhden hypyn mennyt oikeinpäin, se olis ollu nolla, tai jos Kipinä ei olis menny kakalle, se olis ollu nolla, tai jos NOx ei oli menny putken sijasta aalle se olis ollu nolla. :)

Mutta kun ne nyt oli hylkyjä ja sillä selvä.

Kisojen jälkeen majoituttiin cumulus-hotelliin. Ihanan viileä huone, reilusti tilaa, puhtaat petivaatteet, toimiva suihku, autolle ilmainen parkkis, mitä vielä. Ihan luksusta!

Iltalenkille mentiin tuohon viereisenkirkon maille. Yleensähän parhaat koirien ulkoilutukset saakin tehtyä kirkon piha-aluiella. Niillä on hyvin hoidetut nurmikot eikä ihmisiä ole riesaksi asti. Niinpä koirat saikin viilettää siellä tovin vapaana ja kyllä ne juoksikin...

Melko aikaisin menin nukkumaan ja sainkin melkein hyvin nukkua jopa seiskaan saakka. Kiitos tummien pimennysverhojen! Mutta ahdastahan oli, neljä erittäin leveästi nukkuvaa koiraa ja mun piti vaan hyväksyä se, että ne ei väistä :)

No joo, tottakai olisin saanut ne työntää sivuun jos olisin halunnut, mutta en halunnut. Antaa niidenkin nauttia, kun harvoin pääsevät sänkyyn :)

Liekki varsinkin nautti. Sehän oli sängyssä heti kun vaan huoneen ovi aukesi eikä ihan helposti tullut sieltä pois. Tuli niin mieleen näyttelyreissut Sadun ja Leevin kanssa... :)

Mutta hyvät naurut sain heti sunnuntaina aamiaispöydässä. Voi jessus nuo venäläiset on koomisia kun ne pakkaa eväitä muka salaa kasseihinsa.

Ristus sitä ruoan määrää mitä ne laukkuihinsa tunki. Ja muka huomaamatta... Ei tartte ihmetellä miksi hotelliyö maksaa niin paljon. Varmaan puolet huoneen hinnasta menee ruokana venäläisten kasseihin.

No joo, kyllähän suomalaisetkin sen osaa, mutta meille riittää muutama nakki (ihan vaan koirille) ja ehkä 1 sämpylä... 

Että näin... Ja kohta taas kisaamaan. Tänään olisi yhteensä 9 starttia. 

Agirotu 2014

Lähes joka vuosi olen agirodussa ollut ja kyllä siellä oikeastaan aina ihan kiva on ollut. Niin myös tänä vuonna.
Tällä kertaa tapahtuma järjestettiin Janakkalassa, samalla kentällä missä on agirotu ollut ennenkin.
Jos en nyt ihan väärin muista niin parikin kertaa ollaan Janakkalassa oltu agirotuilemassa.

Tällä kertaa ei ollut ollenkaan perjantaille tarjolla mitään vaan koko tapahtuma vietiin läpi kahdessa päivässä. Eikä se ollut huono asia ollenkaan...
Lauantaina kisattiin heti aamutuimaan Finnish Open karsintarata. Kisaan lähti 112 miniä ja minä tietysti kaikilla kolmella :)
Kipinän kanssa aloitettiin, alkumatkasta putosi yksi rima mitä kovin ihmettelin, kun ei Kipinä rimoja pudottele. Mutta pujottelusta tuli toinen virhe jonka kyllä ennakkoon tiesinkin tulevan. Mutta saldona kymppi ja reilusti yliaikaa. Sijoitus 48 eikä mitään asiaa puolen päivän finaaliin, jonne pääsi 25 parasta.
Seuraavaksi NOxin kanssa. Tuloksena huikean hieno rata ja nolla, mutta hiuksen hienosti 0.95 sekkaa yliaikaa.
Tämä kuitenkin riitti sijaan 13 ja paikka finaaliin ansaittu.
Liekkiin luotin vähän liikaakin ja se kostautui pujottelussa.
Luulin homman olevan ihan helppoa kuin heinänteko, mutta niin vaan virhe ja toinen ja lopulta hylkäys. Höh! Pikkusen sapetti siinä kohtaa. Ei pitäis kuitenkaan liikaa luottaa...

NOx - Avo SM karsintarata

 

 

Liekki - Avo SM karsintarata

 

 

Kipinä - Avo SM karsintarata

 

 

Puolilta päivin alkoi finaalit. NOxin kanssa tällä kertaa mukana.
Radalle lähti kaikkiaan 47 mini-koiraa, kun 1- ja 2-luokista otettiin myös parhaita mukaan.

Tämä rata oli ehkä yksi parhaita mitä olen tähän saakka NOxin kanssa kisannutkaan.
Maaliin tullessa oli ihan voittaja-olo. Oli kertakaikkisen huippu suoritus. Oli ilo kisata rokkioravalla!
Tehtiin hieno nolla ja ihanneakakin alittui ihan kivasti. Lopulta se riitti sijalle 9.
Mahtavaa, kun vielä 10 palkittiin :)

 

NOx - Avo SM finaali






 

 

 

Iltapäivästä jatkettiin vielä yhdellä kisalla.
Tarjolla KV-kisa, johon olin ilmonnut kaikki kolme koiraa.
Rata ei ollut teknisesti mitenkään hankala, mutta rimakorkeus 35cm hiukan epäilytti.
Kipinällä taas aloitettiin.
Pitkä ja kuuma päivä näkyi ja se ei kulkenut juuri mihinkään vaan kyttäili jopa ympärilleen.
Sehän taas kostautui kun se jotain muka säikähti ja tuli yhden hypyn ohi. Tuloksena 5 ja reippaasti yliaikaa.
NOx sitävastoin lähti hyvin, mutta pujottelussa sille tuli stiplu. Se ei jostain syystä taipunut oikeeseen väliin vaan vasta toiseen ja siitä kielto.
Keinulla myös kulutettiin aikaa enemmän kuin olisi pitänyt, mutta muuten ihan hieno suoritus.
Liekki sitävastoin kulki mielestäni oikein hyvin. Ja virheettömästi tehtiin rataa. Luulinkin sen olevan nolla, mutta vasta kisakirjaa tarkastaessa huomasin ettei nollaa olekkaan merkitty ja tarkempi tutkiskelu osoitti, että sehän olikin 0.43 sekkaa yliaikainen. Voi vattu sentään... Nyt otti päähän. Sillä omasta mielestäni se oli ihan Liekin "norminolla" mutta varmaan sitten hirmuinen helle ja 35cm:n rimat vaikutti...

 

 

Kipinä - KV rata

 

Liekki - KV rata

 

NOx - KV rata

 

 

No mutta sitten sunnuntaihin...
Ohjelmassa minulla oli vain ja ainoastaan rotujoukkueviesti.
Viime vuonna urakoitiin Marjon kanssa kaksistaan molemmat kahdella koiralla upeasti sijalle 3.
Pieneen mieleenkään ei tullut, ettäkö joskus vielä me voitaisiin palkinnoilla tässä kisassa olla, sillä onhan tuolla joukkueita ihan hitokseen.
Tälle vuodelle saatiin Katjasta ja Elsasta vahvistusta Urkin tilalle mutta joukkueen nimi pidettiin samana, eli Tulikäpälän Sankarit.
Kaikkiaan kilpailevia minijoukkueita oli 49 ja meidän lähtönumero 24.
Kipinällä aloitettiin ja siinä vuoroa odotellessa alkoi hiukan ahdistamaan, sillä vaikutti jo siltä ettei Kipinä lähtisikään helposti minun matkaan vaan kyttäili Liekkiä jonka piti olla siellä lähellä valmiina.
Niinhän siinä kävikin, että yhdestä putkesta tullessa Kipinäkääntyi Liekin suuntaan ja jouduin karjaisemaan sille melko voimakkaasti. Sain sen jatkamaan, mutta se ehti tulla yhden hypyn väärälle puolelle. No ei muutakun yli vaan ja matka jatkui.
Maaliin päästiin ja Elsa lähti matkaan.
Huikean hienosti nollalla maaliin ja Saara matkaan.
Joku pieni käpy kävi aalla ja Saara juoksi siitä ohi. Täyskäännös korjaamaan ja matka jatkui ilman enempiä virheitä maaliin ja sitten vielä Liekki matkaan.
Nyt se "norminolla" tuli, tai oikeastaan tuntui sikahienolta radalta ja urakka oli suoritettu.

Pian radan jälkeen Marjo lähti kotiin ja me Katjan kanssa lenkittämään koiria.
Päätettiin käydä vielä katsomassa, joskos olisi jotain väliaikatuloksia, että kuinkas meillä oli mennyt.
Hiukan meinas sydän jättää lyöntejä väliin, kun todettiin, että ollaankin kolmantena siinä vaiheessa!
WTF!! Jäljellä oli kuitenkin jotain 15 joukkuetta, mutta silti!
Eipä sitten enää ollutkaan kiire kotiin vaan nyt piti sitten jäädä katselemaan ihan oikeasti, että kuinka käy.
Käytiin hakemassa jäätelöt ja istuttiin kentän reunalle katsomaan ja laskemaan joukkueiden virheitä. Ja jos tuli enemmän kuin meille, niin aina vähän jänskätti enemmän ja enemmän. :)

Jossain vaiheessa piti Marjollekin viestiä, että ei muuten usko, mutta ollan kolmantena... Mutta tosiaan useita joukkueita oli menemättä.
Niin vaan kuitenkin asetelma piti loppuun saakka ja toistamiseen Tulikäpälän Sankarit agirotu-kisassa sijalla 3. Huh! Ihan mieletöntä!!
Harmitti muuten tosipaljon, kun ei oltu tajuttu missään vaiheessa ottaa joukkuekuvaa kun vielä kaikki oltiin paikalla. Mutta onneksi sentään rata saatiin videolle :)
Kiitos Suville Kepon lainaamisesta ja kiitos Mikolle kuvaamisesta :)

Joukkueessa:
Milla & Kipinä, T. Lentävä Kipinä

Katja & Elsa, T. Roihu Raisa
Marjo & Saara, T. Saara Savusukeltaja
Milla & Liekki, T. Pikku-Liekki

 

Agirotu - Tulikäpälän Sankarit

 

 



Helteitä odotellessa

Juhannus oli ja meni. Jos olisin toukokuussa arvannut, että kylmä on kuin ryssän helvetissä, niin NOx olisi saanut pitää karvansa. Nyt kävi nimittäin niin, että tyyppi on palellu :(
Pidin juhannusviikolla parina päivänä sillä takkiakin päällä ulkona, kun toisella oli niin vilu. Ja sisällä se köllötteli peiton alla sohvalla kun tärisi niin kovin.
Niin ja patteritkin piti laittaa pälle kun meinasi itselläkin tulla vilu... Joten kesä, missä olet!!
Juhannuksena oltiin porukalla vaunuilemassa. Vähän niinkuin perinteisesti...
Vuoteen en ollutkaan vaunulla yötä ollut, muta mihinkäs se koppi sieltä karkaisi.
Lämppärin kanssa meinasi sielläkin olla ongelmaa, kun on ollut käytön puutetta. Mutta saatiin se sitten päivällä kuntoon eikä tarvinut yöllä palella.
Muutoin juhannus olikin sitten tosi tylsä. Vettä sateli ja kylmä oli. Ei oikein huvittanut touhuta yhtään mitään. Joten ihan vaan istumiseks meni.

Nyt odotellaankin sitten vaan kesäloman alkua.
Töissä on hiljaista kun suunnilleen puolet porukasta on jo lomilla ja niiden myötä puolet asiakkaistakin... Mutta onpahan ehtinyt tehtä kesälomasuunnitelmia ja varauksia sinne ja tänne.
Heti ensimmäisenä viikonloppuna suuntaan Mikkeliin kisaamaan ja vaatimattomasti 15 starttia olis sitten kahteen päivään tarjolla. Kisataan nyt, kun on koiria millä kisata :)
Ja koitetaan saada kaikille nollatilit auki ensi kesän arvokisoja varten. Tavoitteena edelleen kisata Oulussa SM:ssä kolmella omalla koiralla. Saa nähdä :)

Pienistä Tulikäpälistäkin olen saanut kuulla ajoittain ja oikein kivasti niillä tuntuu menevän.
Tuntuvat olevan juurikin normaaleja gööttejä. Touhukkaita ja energisiä ;)