Joulu tuo tullessaan ison ilon,
ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon.
Mutta ei huolta nyt asiasta tästä,
vaan nautitaan elämästä!
ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon.
Mutta ei huolta nyt asiasta tästä,
vaan nautitaan elämästä!
Hirmuisen hyvää Joulua!
Tulikäpälän blogi
tiistai 22. joulukuuta 2015
keskiviikko 16. joulukuuta 2015
Nollatili auki
Viime viikonloppuna kisailin tämän vuoden viimeiset agilitykisat.
Ilmoitin vain Häkän kolmeen starttiin ja paikkana Riihimäen kylmä halli.
Tuomarina oli Pertti Siimes ja varsin mukavat oli hänen radat.
Olin valmistautunut kisoihin koko viikon siten, että yrittäisin olla lähtemättä hosumaan ja kaahailemaan Häkän mukaan, ohjaisin rauhallisesti, mutta määrätietoisesti ja luottaisin koiraan enkä häiritsisi sitä kulkemalla liian lähellä.
Ja etenkin puomin alastulon varmistaisin niin, että kunnon pysäytys ja jatketaan vasta luvan kanssa. Ja mikäli Häkä sieltä lähtisi itse, niin rauhallisesti pysäyttäisin menon ja ottaisin koiran kainaloon ja lopettaisin siihen paikkaan.
Hitusen olin myös antanut sijaa ajatukselle ensimmäisestä nollasta. En tähän saakka ole vielä mihinkään kisoihin asettanut mitään tulostavoitteita. Enkä tähänkään. Toiveena se oli, ei tavoitteena.
Tätä siis mielikuvaharjoittelin koko viikon ja kun se tilanne vihdoin tuli, olin todella latautunut siihen ekaan starttiin. Jännitin hiukan, mutta en liikaa. Fiilis oli hyvä.
Ohjaus sujui, esteeltä toiselle mentiin kovaa mutta varman oloisesti. Neljäntenä esteenä ollut keinu hiukan mietitytti kun se vaikutti aika raskaalta, että varmistan huolellisesti sen maahan tulon ennenkuin annan Häkälle lupaa lähteä. Se sujui ihan hyvin. Aikaahan siinä tietty kuluu kun ei se keinu vaan putoa alas niin nopeasti kuin vaikka lähes kolme kertaa painavemmalla göötillä...
Sitten jatkettiin ja kaikki sujui pääosin hyvin. Yksi pieni kielto oli lähellä, mutta ei kuitenkaan. Takaakierrossa pyöritin Häkän itseni ympäri ja se meinasi pysähtyä, mutta hyppäsi kuitenkin joten ei virhettä.
Puomi sujui juuri niinkuin halusin. Vauhdilla loppuun, sinne selkeä pysähdys ja odotin hetken ennenkuin annoin luvan jatkaa. Jes! Hyvä minä :)
Lopulta maaliin virheettömällä suorituksella ja yleisöstäkin kuului melkoiset hurraahuudot kun olihan se rata aikas kiva :)
Kisakirjaan saatiin siis ensimmäinen nolla vielä vuoden lopun kunniaksi. Mahtavaa!
Sijoitus oli lopulta viides ja voittajalle jäätiin noin kaksi sekuntia. Ei huonosti sekään selkeillä pysäytyksillä...
Kaksi seuraavaa rataa menikin sitten vähän kaahailuiksi. Heti toisena ollut hyppyrata levisi heti alkumetreillä kun olin taas turhan lähellä koiraa ja sitten tuli helvetinmoinen kiire.
Viimeisenä ollut agirata oli myös sellainen "normaali", alkaa hyvin mutta ei kestä loppuun saakka.
Tähän oli kiva päättää agilityvuosi 2015
Ilmoitin vain Häkän kolmeen starttiin ja paikkana Riihimäen kylmä halli.
Tuomarina oli Pertti Siimes ja varsin mukavat oli hänen radat.
Olin valmistautunut kisoihin koko viikon siten, että yrittäisin olla lähtemättä hosumaan ja kaahailemaan Häkän mukaan, ohjaisin rauhallisesti, mutta määrätietoisesti ja luottaisin koiraan enkä häiritsisi sitä kulkemalla liian lähellä.
Ja etenkin puomin alastulon varmistaisin niin, että kunnon pysäytys ja jatketaan vasta luvan kanssa. Ja mikäli Häkä sieltä lähtisi itse, niin rauhallisesti pysäyttäisin menon ja ottaisin koiran kainaloon ja lopettaisin siihen paikkaan.
Hitusen olin myös antanut sijaa ajatukselle ensimmäisestä nollasta. En tähän saakka ole vielä mihinkään kisoihin asettanut mitään tulostavoitteita. Enkä tähänkään. Toiveena se oli, ei tavoitteena.
Tätä siis mielikuvaharjoittelin koko viikon ja kun se tilanne vihdoin tuli, olin todella latautunut siihen ekaan starttiin. Jännitin hiukan, mutta en liikaa. Fiilis oli hyvä.
Ohjaus sujui, esteeltä toiselle mentiin kovaa mutta varman oloisesti. Neljäntenä esteenä ollut keinu hiukan mietitytti kun se vaikutti aika raskaalta, että varmistan huolellisesti sen maahan tulon ennenkuin annan Häkälle lupaa lähteä. Se sujui ihan hyvin. Aikaahan siinä tietty kuluu kun ei se keinu vaan putoa alas niin nopeasti kuin vaikka lähes kolme kertaa painavemmalla göötillä...
Sitten jatkettiin ja kaikki sujui pääosin hyvin. Yksi pieni kielto oli lähellä, mutta ei kuitenkaan. Takaakierrossa pyöritin Häkän itseni ympäri ja se meinasi pysähtyä, mutta hyppäsi kuitenkin joten ei virhettä.
Puomi sujui juuri niinkuin halusin. Vauhdilla loppuun, sinne selkeä pysähdys ja odotin hetken ennenkuin annoin luvan jatkaa. Jes! Hyvä minä :)
Lopulta maaliin virheettömällä suorituksella ja yleisöstäkin kuului melkoiset hurraahuudot kun olihan se rata aikas kiva :)
Kisakirjaan saatiin siis ensimmäinen nolla vielä vuoden lopun kunniaksi. Mahtavaa!
Sijoitus oli lopulta viides ja voittajalle jäätiin noin kaksi sekuntia. Ei huonosti sekään selkeillä pysäytyksillä...
Kaksi seuraavaa rataa menikin sitten vähän kaahailuiksi. Heti toisena ollut hyppyrata levisi heti alkumetreillä kun olin taas turhan lähellä koiraa ja sitten tuli helvetinmoinen kiire.
Viimeisenä ollut agirata oli myös sellainen "normaali", alkaa hyvin mutta ei kestä loppuun saakka.
Tähän oli kiva päättää agilityvuosi 2015
lauantai 5. joulukuuta 2015
TopTeam - 2. leiri
Toinen leiriviikonloppu pidettiin Turussa marraskuun viimeisenä viikonloppuna.
Sain muut koirat taas hoitoon (Kiitos Marjo ja kiitos Sirpa) joten päästiin jälleen Häkän kanssa ihan vaan kaksistaan liikenteeseen.
Lauantaina aamusta haettiin ensin Kalle ja Sirius kyytiin ja sitten kurvailtiin ATT-hallille Tuulissuolle.
Oltiin taas melkein ekat paikalla vaikka oltiin noin 20 minuuttia ennen leirin alkua perillä.
Vesisateinen ilma ehkä vaikutti...
Käytettiin koirat hiukan jaloittelemassa, sillä tiedossa oli aamupäiväksi luentoja ilman koiria.
Ensin vähän keskusteltiin ekan ja toka leirin välisestä ajasta ja miten oltiin kotitehtäviä tehty jne.
Sen jälkeen Vakkurin Iida ja Huotarin Senni pitivät juoksukontakteista luennon.
Homma tietysti on hurjan ajankohtainen kun yhä useampi haluaa ne koiralleen opettaa.
Itsekin Häkälle aloitin puomin opettamisen juoksarina, mutta luovuin siitä viime keväänä, kun vauhti kasvoi enkä yksin treenatessa nähnyt oikeita suorituksia joista olisin koiraa voinut palkata joten epäreiluna koiralle, vaihdoin metodin "helppoon" 2on2off.
Mielenkiinnolla ensialkuun luentoa kuuntelinkin, mutta lopulta siinä ei tullut minulle yhtään mitään uutta ja ihmeellistä, joten mielenkiintokin vähän hiipui...
Luennon perään mentiin kentälle katsomaan erilaisin metodein opetettuja koiria ja niiden tämänhetkistä tilaa juoksupuomin osalta.
Muutaman suorituksen jaksoin katsoa, mutta jälleen mielenkiinto hävisi, sillä kaikki suoritukset oli vähän sinnepäin, mielestäni koirilla ei ollut mitään käsitystä siitä mikä olisi niiltä haluttu oikea suoritus vaan niitä juoksutettiin vaan läpi ja toivottiin, että askeleet osuisivat alastulolle.
Noh... Oma ajatusmaailmani ei kääntynyt enkä aio vaihtaa Häkälle juoksareita.
Enkä jaksanutkaan seurata tätä loppuun saakka vaan lähdin syömään :)
Lounaan jälkeen pääsi Häkä matkaan. Tiedossa oli ensin "luokkakuva"
Pätysen Jukka oli tullut paikalle kalustonsa kanssa ja koko porukasta otettin yhteiskuva sekä jokaisesta koirakosta yksittäiskuvat. Mielenkiinnolla odotan näitä kuvia :)
Kuvien jälkeen meidän ryhmä aloitti Iidan treenissä.
Iida oli suunnitellut irtoamis-treeniä. Kerrassaan loistava. Häkä on taitava ja tiedän, että se osaa, mutta silti pyrin auttamaan sitä tosi tosi paljon.
No nyt en saanut. Kuvassa olevista pätkistä piti valita toinen, otin tuon oikeapuoleisen. Siinä etukäteen arvelin 5-6-7 olevan meille haastellisin.
Lähdin toteuttamaan tätä niin, että vasurilla lähetin 1-2-3 hypyille, 3-4 välii valssi ja oikealla lähetys putkeen. No joo, ihan ok...
Häkä tuli putkesta ulos enkä saanut sitä lähes paikalla seistessäni lähtemään 6 hypylle. Olisihan se tietty onnistunut jos olisi saanut ohjata kuten aina, mutta nyt olikin tarkoitus irrottaa koiraa kauempaa eikä juosta saanut.
No sitten muutamilla palkkauksilla se lähtikin hyvin putkesta 7 hypyn takaakiertoonkin.
Mutta palattiin hypyille 1-4 ja nyt haluttiin tehdä takaaleikkaus neloselle.
Tämä oli erityisen vaikeaa, sillä kaikki vasemman puolen ohjaukset on tällä hetkellä meille todella hankalia. Niin tämäkin.
No useilla toistoilla saatiin onnistumiset ja myös kotiläksyksi vahvistaa irtoamista ja estehakuisuutta.
Iltapäivästä meidän ryhmän oli aika vaihtaa maisemaa TSAU:n hallille.
Siellä odotti Mikko Lilja ja fysiikkatreenit. Hikeä tiedossa...
Mikon treenit oli jo Mikkelin leirillä ihan supermahtavat joten odotukset oli korkealla.
Eikä Mikko pettänyt. Ensin vähän alkulämppää hyppien, pomppien, raajoja aukoen ym.
Sen jälkeen erinäisiä spurtteja tötsien välissä ja vähän tikapuutreeniäkin.
Aivan mahtavaa, hiki virtasi ja fiilis oli huikea.
Tunnin jälkeen oli vuorossa siirtymiset hotellille ja heti perään keilaamaan.
Vähän meinasi hoppu tulla, kun hotellissa sisäänkirjaukset kesti melkein puoli tuntia...
Pikasuihkun kautta keilaamaan ja olihan hauskaa.
Illalla hotellin ravintolaan oli koko porukalle varattu pöydät ja ruoat. Kyllä olikin jo nälkä...
Mutta sitten alkoikin ongelmat... Vaikka meidän jengin ruoat oli etukäteen päivällä tilattu ja keittiössä tiedettiin meidän tulevan, niin ei vaan onnistunut ei sitten millään. Ruokia sai odottaa melkein puolitoista tuntia ja kun se lopulta tuli, oli se niin hirveetä paskaa, että palautin annokseni keittiöön. Ja annostani maistoi kaksi muutakin. No ei se lopulat onneksi mitään maksanutkaan ja lihan siitä ehdin kitusiini syödä. jotain sentään sain...
Mutta oli kerrassaan surkeaa palvelua ei vain minulle, vaan lähes kaikille muillekkin. Ruokia sai odottaa, ei ollu ollenkaan sitä mitä piti, väärin tehtyjä annoksia, unohdettuja annoksia ym. ym...
No, ei pitkään siellä viihdytty vaan siitä pikkuhiljaa porukka lähti väsyneenä ja kettuuntuneena nukkumaan.
Sunnuntaina pirteinä ylös ja aamupalan jälkeen hallille.
Päivä alkaisi samantien Sanna Lehtosen treeneillä.
Sanna oli suunnitellut samalla ratapohjalle 8 erilaista treeniä ja niistä piti valita 2. Jokainen teki ensin ykkösen, eli lämittelytreenin.
Lähestymistavan sai itse valita ja minä halusin ottaa sellaisen treenin, joka meille tällä hetkellä on selkeästi hankalaa, eli kaikki vasemmalla tehtävät ohjaukset.
Ensin treenattiin kakkosta, eli "takalenkit". Pitäisi Häkän kanssa opetella vastakäännöksiä ja tein sellaisen kakkos esteelle ja se oli helppo. Sitten yritin rytmittää ja päästää Häkän putkesta ohi jotta saisin tehtyä takaaleikkauksen neloselle ja sehän meni pieleen. Palkattiin ja toistojen jälkeen sehän meni.
Sitten vitoselta lähetys takaakiertoon ja sokkari kutosen etupuolelle. Tämä onnistui, mutta hyvä se ei ollut. Vein ihan turhaa koiran liian lähelle kutosta enkä antanut sen taaskaan itse työskennellä. Eli pari metriä tlaa koiralle ja uderstaan. Ja hupsis, meni ihan täydellisesti :)
Kolmantena pätkänä tehtiin nro 8, eli kahdeksikkoja.
Oma sunnitelma oli jäädä 6. putkella vasemmalle puolen jotta saan vipattua poispäin-tyyppisesti seiskalle. Ja samoin 10 kepeille halusin tehdä poispäin käännöksen.
No molemmat epäonnistui, kun taas kerran minulla oli pieni hosuheikki päällä...
Sain paljon aiheellista palautetta ja tunnistin itseni niistä. Mutta sain myös vinkkejä jatkoon, ei vain "älä tee näin"-ohjeita vaan niiden lisäksi "tee näin ja kokeile näin"-ohjeita. Jes!
Sitten siirryttiin Sennin ja Villen yhteiseen treeniin joka ei kuitenkaan ollut milläänlailla yhteinen.
Molemmilla täysin omat kuviot.
Menin Häkän kanssa ensin Sennin treeniin. Siinä piti ensin käydä paperilla läpi tuo oheinen rata ja sen jälkeen arvioida kauanko suoritukseen kuluisi aikaa.
Sen jälkeen ajatuksen kanssa (mielikuvana) edelleen tutustumatta kertoa kauanko suoritukseen kuluisi aikaa. Sen jälkeen tutustua rataan ja tehdä se kellon kanssa ja viimeiseksi sitten suoritettiin rata koiran kanssa ja otettiin aikaa.
Olen viime keväänä tehnyt samantyyppisen treenin NOxin kanssa ja siinä ajat meni muistaakseni hyvin lähelle toisiaan.
No nyt ei... Sain hajontaa lopulta lähes 20 sekuntia :)
Että niinkö pikkasen vielä hakee yhteistyötään Häkän kanssa tekeminen :)
Tehtiin toinenkin treeni Sennin kanssa ja siinä korostui vinossa kulmassa suoritettavien esteiden heikkous sekä puomi... Kotiläksynä ekalta leiriltä olin treenannut mielestäni aika paljon puomia, mutta sain heti palautetta kun en edelleenkään toimi kovin selvästi Häkälle vaan kriteerit on vähän vaillinaisia. Höh...
Villen treeninä oli muistiharjoitus.
Omasta mielestäni muistan tosi hyvin radat aina mutta toki ohjausvalinnat ei aina ole parhaat mahdolliset.
Tämä harjoitus toteutettiin siten, että Ville kertoi esteiden numerot (poikkesi muuten kuvasta täysin) Ja sitten oli ns. lähtö ja maali jotka ei ollu numeroituna. Seistiin selkä esteisiin päin ja Ville kertoi numerot jossa järjestyksessä pitäisi suoritus tehdä. esim. 2-3-1-4-5. Mielikuvana piti miettiä miten esteet mennään, suorituspuolella ei ollut mitään väliä, tarkoitus oli mennä esteet oikeassa järjestyksessä ja mahdollisimman nopeasti lähdöstä maaliin.
No varsinainen muistaminen ei minulle ollut hankalaa, mutta tosiaan monessa kohdassa olisin voinut valita reitin vähän toisella tavalla. Kerrassaan hauska treeni.
Tässä välissä oli jälleen ruoka-aika ja sen perään Anne Talvitien mentaaliluento.
En ole aiemmin ajatellut ettäkö minulla nyt niinkään olisi mitään ongelmaa pyykkisellä puolella, mutta TopTeamin myötä ja Häkän kanssa aloittaessani kisaamisen ja treenien muuttamisen vaativampaan suuntaan olen alkanut miettimään vähän myös mentaalipuolta... Hmm...
Annen luennot on mielenkiintoisia ja huomaan uppoutuvani niihin ihan eri tavalla, mitä koskaan olen aiheeseen paneutunut.
Ekalla leirillä oli pienen pieni kahdenkeskinen keskustelu Annen kanssa ja siitä kotiläksyksi saamani tehtävä osoittautui minulle henkisesti liian kovaksi palaksi enkä saanut sitä tehtyä. Eikä se ollut sen kummempi, kuin piti tehdä selkeä pesäero muiden koirien kanssa tehtävään agilityyn ja Häkän kanssa tekemiseen. Tähän sain hyvät ohjeet ja kuinka sen toteutan, mutta en vaan pystynyt. Nousi pala kurkkuun ja ihan kun olisin joutunut hylkäämään totaalisesti muut koirani ja se ei sopinut.
Jälkeenpäin ajateltuna koomista ja yritän tuon tehtävän vielä ennen joulua saada tehdyksi.
Valitsinkin toiselle etäjaksolle Annen kummivalkukseni ja sen myös sain. Mielessäni siintää jo miten tätä etäjaksoa hyväksikäytän. Katsotaan tuottaako se vielä mitään tuloksia sitten ensi vuoden puolella.
Sunnuntain lopuksi oli vielä aika siirtyä TSAU:n hallille jossa oli sekä Annen treeniä pareittain mutta myös Mikon fysiikkatreenit.
Annen treeniä odotin vähän jännittyneenä, kun selvisi että se on paritehtävä.Tehtiin mielikuvatreeniä kisoihin lähtemiseen ja treeneihin lähtemiseen ja piti ääneen selostaa mitä tapahtuu.
Aloitus oli hankalaa, mutta kun vauhtiin pääsin, niin saatiin suoritettua tehtävä helposti loppuun.
Moni asia mulla tapahtuu ihan samalla tavalla treeneihin ja kisoihin lähdön osalta mutta jotain erojakin näköjään on...
Fysiikkatreeninä oli kuminauhajumppaa ja kahvakuulailua. Hyviä liikesarjoja tehtiin, mutta aika meinasi käydä uhkaavasti vähiin ja saatiin hikoilla "vain" tunti...
Loppupalaverin jälkeen jossa käytiin vielä kertausta etäjakson kotitehtävistä ym. oli aika suunnata auton keula kotia kohti.
Hirmuisesti hyvää fiilistä taskussa ja kova treenihinku päällä.
Ihan mahtista!
Oikeesti on huippua saada olla mukana TopTeamissa :) Suosittelen!!
Sain muut koirat taas hoitoon (Kiitos Marjo ja kiitos Sirpa) joten päästiin jälleen Häkän kanssa ihan vaan kaksistaan liikenteeseen.
Lauantaina aamusta haettiin ensin Kalle ja Sirius kyytiin ja sitten kurvailtiin ATT-hallille Tuulissuolle.
Oltiin taas melkein ekat paikalla vaikka oltiin noin 20 minuuttia ennen leirin alkua perillä.
Vesisateinen ilma ehkä vaikutti...
Käytettiin koirat hiukan jaloittelemassa, sillä tiedossa oli aamupäiväksi luentoja ilman koiria.
Ensin vähän keskusteltiin ekan ja toka leirin välisestä ajasta ja miten oltiin kotitehtäviä tehty jne.
Sen jälkeen Vakkurin Iida ja Huotarin Senni pitivät juoksukontakteista luennon.
Homma tietysti on hurjan ajankohtainen kun yhä useampi haluaa ne koiralleen opettaa.
Itsekin Häkälle aloitin puomin opettamisen juoksarina, mutta luovuin siitä viime keväänä, kun vauhti kasvoi enkä yksin treenatessa nähnyt oikeita suorituksia joista olisin koiraa voinut palkata joten epäreiluna koiralle, vaihdoin metodin "helppoon" 2on2off.
Mielenkiinnolla ensialkuun luentoa kuuntelinkin, mutta lopulta siinä ei tullut minulle yhtään mitään uutta ja ihmeellistä, joten mielenkiintokin vähän hiipui...
Luennon perään mentiin kentälle katsomaan erilaisin metodein opetettuja koiria ja niiden tämänhetkistä tilaa juoksupuomin osalta.
Muutaman suorituksen jaksoin katsoa, mutta jälleen mielenkiinto hävisi, sillä kaikki suoritukset oli vähän sinnepäin, mielestäni koirilla ei ollut mitään käsitystä siitä mikä olisi niiltä haluttu oikea suoritus vaan niitä juoksutettiin vaan läpi ja toivottiin, että askeleet osuisivat alastulolle.
Noh... Oma ajatusmaailmani ei kääntynyt enkä aio vaihtaa Häkälle juoksareita.
Enkä jaksanutkaan seurata tätä loppuun saakka vaan lähdin syömään :)
Lounaan jälkeen pääsi Häkä matkaan. Tiedossa oli ensin "luokkakuva"
Pätysen Jukka oli tullut paikalle kalustonsa kanssa ja koko porukasta otettin yhteiskuva sekä jokaisesta koirakosta yksittäiskuvat. Mielenkiinnolla odotan näitä kuvia :)
Kuvien jälkeen meidän ryhmä aloitti Iidan treenissä.
Iida oli suunnitellut irtoamis-treeniä. Kerrassaan loistava. Häkä on taitava ja tiedän, että se osaa, mutta silti pyrin auttamaan sitä tosi tosi paljon.
No nyt en saanut. Kuvassa olevista pätkistä piti valita toinen, otin tuon oikeapuoleisen. Siinä etukäteen arvelin 5-6-7 olevan meille haastellisin.
Lähdin toteuttamaan tätä niin, että vasurilla lähetin 1-2-3 hypyille, 3-4 välii valssi ja oikealla lähetys putkeen. No joo, ihan ok...
Häkä tuli putkesta ulos enkä saanut sitä lähes paikalla seistessäni lähtemään 6 hypylle. Olisihan se tietty onnistunut jos olisi saanut ohjata kuten aina, mutta nyt olikin tarkoitus irrottaa koiraa kauempaa eikä juosta saanut.
No sitten muutamilla palkkauksilla se lähtikin hyvin putkesta 7 hypyn takaakiertoonkin.
Mutta palattiin hypyille 1-4 ja nyt haluttiin tehdä takaaleikkaus neloselle.
Tämä oli erityisen vaikeaa, sillä kaikki vasemman puolen ohjaukset on tällä hetkellä meille todella hankalia. Niin tämäkin.
No useilla toistoilla saatiin onnistumiset ja myös kotiläksyksi vahvistaa irtoamista ja estehakuisuutta.
Iltapäivästä meidän ryhmän oli aika vaihtaa maisemaa TSAU:n hallille.
Siellä odotti Mikko Lilja ja fysiikkatreenit. Hikeä tiedossa...
Mikon treenit oli jo Mikkelin leirillä ihan supermahtavat joten odotukset oli korkealla.
Eikä Mikko pettänyt. Ensin vähän alkulämppää hyppien, pomppien, raajoja aukoen ym.
Sen jälkeen erinäisiä spurtteja tötsien välissä ja vähän tikapuutreeniäkin.
Aivan mahtavaa, hiki virtasi ja fiilis oli huikea.
Tunnin jälkeen oli vuorossa siirtymiset hotellille ja heti perään keilaamaan.
Vähän meinasi hoppu tulla, kun hotellissa sisäänkirjaukset kesti melkein puoli tuntia...
Pikasuihkun kautta keilaamaan ja olihan hauskaa.
Illalla hotellin ravintolaan oli koko porukalle varattu pöydät ja ruoat. Kyllä olikin jo nälkä...
Mutta sitten alkoikin ongelmat... Vaikka meidän jengin ruoat oli etukäteen päivällä tilattu ja keittiössä tiedettiin meidän tulevan, niin ei vaan onnistunut ei sitten millään. Ruokia sai odottaa melkein puolitoista tuntia ja kun se lopulta tuli, oli se niin hirveetä paskaa, että palautin annokseni keittiöön. Ja annostani maistoi kaksi muutakin. No ei se lopulat onneksi mitään maksanutkaan ja lihan siitä ehdin kitusiini syödä. jotain sentään sain...
Mutta oli kerrassaan surkeaa palvelua ei vain minulle, vaan lähes kaikille muillekkin. Ruokia sai odottaa, ei ollu ollenkaan sitä mitä piti, väärin tehtyjä annoksia, unohdettuja annoksia ym. ym...
No, ei pitkään siellä viihdytty vaan siitä pikkuhiljaa porukka lähti väsyneenä ja kettuuntuneena nukkumaan.
Sunnuntaina pirteinä ylös ja aamupalan jälkeen hallille.
Päivä alkaisi samantien Sanna Lehtosen treeneillä.
Sanna oli suunnitellut samalla ratapohjalle 8 erilaista treeniä ja niistä piti valita 2. Jokainen teki ensin ykkösen, eli lämittelytreenin.
Lähestymistavan sai itse valita ja minä halusin ottaa sellaisen treenin, joka meille tällä hetkellä on selkeästi hankalaa, eli kaikki vasemmalla tehtävät ohjaukset.
Ensin treenattiin kakkosta, eli "takalenkit". Pitäisi Häkän kanssa opetella vastakäännöksiä ja tein sellaisen kakkos esteelle ja se oli helppo. Sitten yritin rytmittää ja päästää Häkän putkesta ohi jotta saisin tehtyä takaaleikkauksen neloselle ja sehän meni pieleen. Palkattiin ja toistojen jälkeen sehän meni.
Sitten vitoselta lähetys takaakiertoon ja sokkari kutosen etupuolelle. Tämä onnistui, mutta hyvä se ei ollut. Vein ihan turhaa koiran liian lähelle kutosta enkä antanut sen taaskaan itse työskennellä. Eli pari metriä tlaa koiralle ja uderstaan. Ja hupsis, meni ihan täydellisesti :)
Kolmantena pätkänä tehtiin nro 8, eli kahdeksikkoja.
Oma sunnitelma oli jäädä 6. putkella vasemmalle puolen jotta saan vipattua poispäin-tyyppisesti seiskalle. Ja samoin 10 kepeille halusin tehdä poispäin käännöksen.
No molemmat epäonnistui, kun taas kerran minulla oli pieni hosuheikki päällä...
Sain paljon aiheellista palautetta ja tunnistin itseni niistä. Mutta sain myös vinkkejä jatkoon, ei vain "älä tee näin"-ohjeita vaan niiden lisäksi "tee näin ja kokeile näin"-ohjeita. Jes!
Sitten siirryttiin Sennin ja Villen yhteiseen treeniin joka ei kuitenkaan ollut milläänlailla yhteinen.
Molemmilla täysin omat kuviot.
Menin Häkän kanssa ensin Sennin treeniin. Siinä piti ensin käydä paperilla läpi tuo oheinen rata ja sen jälkeen arvioida kauanko suoritukseen kuluisi aikaa.
Sen jälkeen ajatuksen kanssa (mielikuvana) edelleen tutustumatta kertoa kauanko suoritukseen kuluisi aikaa. Sen jälkeen tutustua rataan ja tehdä se kellon kanssa ja viimeiseksi sitten suoritettiin rata koiran kanssa ja otettiin aikaa.
Olen viime keväänä tehnyt samantyyppisen treenin NOxin kanssa ja siinä ajat meni muistaakseni hyvin lähelle toisiaan.
No nyt ei... Sain hajontaa lopulta lähes 20 sekuntia :)
Että niinkö pikkasen vielä hakee yhteistyötään Häkän kanssa tekeminen :)
Tehtiin toinenkin treeni Sennin kanssa ja siinä korostui vinossa kulmassa suoritettavien esteiden heikkous sekä puomi... Kotiläksynä ekalta leiriltä olin treenannut mielestäni aika paljon puomia, mutta sain heti palautetta kun en edelleenkään toimi kovin selvästi Häkälle vaan kriteerit on vähän vaillinaisia. Höh...
Villen treeninä oli muistiharjoitus.
Omasta mielestäni muistan tosi hyvin radat aina mutta toki ohjausvalinnat ei aina ole parhaat mahdolliset.
Tämä harjoitus toteutettiin siten, että Ville kertoi esteiden numerot (poikkesi muuten kuvasta täysin) Ja sitten oli ns. lähtö ja maali jotka ei ollu numeroituna. Seistiin selkä esteisiin päin ja Ville kertoi numerot jossa järjestyksessä pitäisi suoritus tehdä. esim. 2-3-1-4-5. Mielikuvana piti miettiä miten esteet mennään, suorituspuolella ei ollut mitään väliä, tarkoitus oli mennä esteet oikeassa järjestyksessä ja mahdollisimman nopeasti lähdöstä maaliin.
No varsinainen muistaminen ei minulle ollut hankalaa, mutta tosiaan monessa kohdassa olisin voinut valita reitin vähän toisella tavalla. Kerrassaan hauska treeni.
Tässä välissä oli jälleen ruoka-aika ja sen perään Anne Talvitien mentaaliluento.
En ole aiemmin ajatellut ettäkö minulla nyt niinkään olisi mitään ongelmaa pyykkisellä puolella, mutta TopTeamin myötä ja Häkän kanssa aloittaessani kisaamisen ja treenien muuttamisen vaativampaan suuntaan olen alkanut miettimään vähän myös mentaalipuolta... Hmm...
Annen luennot on mielenkiintoisia ja huomaan uppoutuvani niihin ihan eri tavalla, mitä koskaan olen aiheeseen paneutunut.
Ekalla leirillä oli pienen pieni kahdenkeskinen keskustelu Annen kanssa ja siitä kotiläksyksi saamani tehtävä osoittautui minulle henkisesti liian kovaksi palaksi enkä saanut sitä tehtyä. Eikä se ollut sen kummempi, kuin piti tehdä selkeä pesäero muiden koirien kanssa tehtävään agilityyn ja Häkän kanssa tekemiseen. Tähän sain hyvät ohjeet ja kuinka sen toteutan, mutta en vaan pystynyt. Nousi pala kurkkuun ja ihan kun olisin joutunut hylkäämään totaalisesti muut koirani ja se ei sopinut.
Jälkeenpäin ajateltuna koomista ja yritän tuon tehtävän vielä ennen joulua saada tehdyksi.
Valitsinkin toiselle etäjaksolle Annen kummivalkukseni ja sen myös sain. Mielessäni siintää jo miten tätä etäjaksoa hyväksikäytän. Katsotaan tuottaako se vielä mitään tuloksia sitten ensi vuoden puolella.
Sunnuntain lopuksi oli vielä aika siirtyä TSAU:n hallille jossa oli sekä Annen treeniä pareittain mutta myös Mikon fysiikkatreenit.
Annen treeniä odotin vähän jännittyneenä, kun selvisi että se on paritehtävä.Tehtiin mielikuvatreeniä kisoihin lähtemiseen ja treeneihin lähtemiseen ja piti ääneen selostaa mitä tapahtuu.
Aloitus oli hankalaa, mutta kun vauhtiin pääsin, niin saatiin suoritettua tehtävä helposti loppuun.
Moni asia mulla tapahtuu ihan samalla tavalla treeneihin ja kisoihin lähdön osalta mutta jotain erojakin näköjään on...
Fysiikkatreeninä oli kuminauhajumppaa ja kahvakuulailua. Hyviä liikesarjoja tehtiin, mutta aika meinasi käydä uhkaavasti vähiin ja saatiin hikoilla "vain" tunti...
Loppupalaverin jälkeen jossa käytiin vielä kertausta etäjakson kotitehtävistä ym. oli aika suunnata auton keula kotia kohti.
Hirmuisesti hyvää fiilistä taskussa ja kova treenihinku päällä.
Ihan mahtista!
Oikeesti on huippua saada olla mukana TopTeamissa :) Suosittelen!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)