Kisaraporttia ym.

Lauantaina lähdin Riihimäelle kisaamaan. Tarjolla oli 4 starttia, mutta ilmoitin Häkän vain kolmelle.
Tuomarina Rauno Virta ja hyppyradalla aloitettiin ja "hyvin" aloitettiinkin...
Päästiin kolme estettä ja Häkä irtosi liian pitkälle napaten väärän esteen ja siitä hylkäys. Jatkoin rataa, mutta reilu sivuirtoaminen kepeillä ei onnistunut kisatilanteessa vaikka treeneissä se olisi onnistunut. Häkä lopetti pujottelun kesken, en korjannut vaan keskeytin siihen paikkaan. Harmitti niin vietävästi.

Toinen rata oli agilityrata ja liekö mulla ollut pieni kiukku päällä, mutta nyt oltiin molemmat kartalla ja rata meni just eikä melkein niinkuin pitikin. Ei mitään epäselvyyksiä eikä läheltäpiti-tilanteita. Nollalla maaliin. Hyvä minä, hyvä Häkä.
Erona ratojen alussa oli myös oma keskittyminen. Ekalle radalle "vaan lähdin" kun toiselle radalle tein saman minkä pari viikkoa aiemminkin, eli rauhoituin Häkän kanssa lähdön lähelle, pidin Häkän paikallaan ja silittelin sitä rauhassa. Rauhoitellen luultavasti meitä molempia.
Häkä tärisi ja yritti vinkua ja katsella radalle. Hmm... tämä siis toimi jälleen... Sijoituttiin toiseksi.

Kolmas rata oli myös agilityrata. Samat rauhoittelut ennen radalle menoa ja jälleen tuntui että mentiin tiiminä juuri niinkuin pitikin. Ihan hurjan hyvä rata tehtiin ja olin tosi tosi onnellinen. Ihan huippu fiilis maalissa. Vaikka tuplanollaa ei saatukkaan kun yksi rima putosi matkalla, niin se ei silti lannistanut yhtään koska radalla ei taaskaan ollut mitään läheltäpiti-tilannetta eikä muutoinkaan eksymisiä tms. Hyvä me :)

Kisoista ajelin tampereelle Ruutia hakemaan. Ei sillä vielä juoksu ole alkanut, se vaan tuli meille nyt muutamaksi päiväksi hengailemaan.
Ruuti oli onnessaan kun näki tuttuja tyyppejä. Iloisena hyppy autoon ja kotimatka alkoi.
Kotimatkalla poikettiin marsulandiassa. Oli hauskaa kun koirilla hännät heilu kun ne näki vanhat kamut ja marsut uikutti. Mun mielestä sen takia kun nekin näki vanhat kamut :D
Todellisuudessa niillä taisi vaan olla tylsää ja nälkä...

Ruuti siis tuli meille hengailemaan ja samalla esittäytymään muutamille tulevien pentujen kysyjille.
Ihana koira kun se sulautuu meidän jengiin samantien ja on kuin kotonaan. Tässä se on just syöny, mutta taisi olla hyvää ja vähän jäädä nälkä ;)

Sunnuntaina oli sitten vuorossa agilitykisat Liedossa. Häkän olin ilmoittanut kaikkiin neljään starttiin, joista kaksi hyppyrataa ja kaksi agirataa. Tuomareina Savioja ja Kerminen.
Ensimmäiseksi Saviojan hyppyradalle joka tuntui tutustuessa julmetun vauhdikkaalta ja suoraviivaiselta. No, nyt mielikuvatreeniä vaan, että katso koiraa, katso sen laskeutumispaikkaa ja ohjaa huolellisesti. Ei kiirettä.
Häkä oli ensimmäinen lähtijä ja otin sen suoraan häkistä syliin enkä päästänyt sitä ollenkaan riehumaan. Otin itselleni sen pari minuuttia rauhoittumista siihen lähtöön ja silittelin Häkää ja rauhoitin meitä molempia. Ja sitten mars lähtöön ja selkeää, huolellista ohjausta.
En yrittänyt mennä täysillä, yritin mennä huolellisesti. Ja kappas, nollalla maaliin :) JES!! Pikkasenko olin onnessani!
Kävin samantien mielessäni läpi mitä oikein oli tapahtunut. Pienet jäähkät/seuraavat lämpät ja sitten keskittyminen seuraavaan rataan. Kermisen agilityradalle.
Rata ei ollut mikään helppo kun sivusta katsoi, mutta kun pääsi tutustumaan, ei ollut mitään epäselvää ohjausta mielessä. Päätin luottaa omaan tekemiseeni ja Häkän osaamiseen ja ennenkaikkea päätin auttaa Häkää onnistumaan.
Ja sitten taas sama rituaali ennen lähtöä. Rauhoittavat silittelyt ja siitä radalle. Ja mitä tapahtui, hitto, nollalla maaliin!! Uskomatonta!! Oli hiukan epätodellinen olo hetken aikaa. Tuplanolla! JES!
Sijoitukset oli radoilla 2 ja 3.
Tässä välissä oli vähän taukoa kun molemmilla radoilla rakennettiin uudet kuviot.
Ruuti ehti edustamaan ja Häkä sai huilata.
Mutta sitten taas mentiin. Vuorossa Kermisen hyppyrata joka oli myös kovin vauhdikas ja yksi kohta olisi sellainen johon en ehtisi kunnolla ohjaamaan ja tiesin sen kohdan muodostuvan meille sellaiseksi "katsotaan kuinka käy" tyyppiseksi. Ja hyvin kävi lopulta.
Mitä nyt meinattiin törmätä ihan huolella kovassa vauhdissa ja yleisökin jo kohahti, mutta osasin varautua pieneen väistöliikkeeseen joten en edes osunut. Ja matka jatkui niinkin hienosti, että jälleen nollalla maaliin! WTF!! Huikeeta! Nyt oli kyllä kuun asento meille suosiollinen. Kertaheitolla triplanolla. Hyvä minä! Hyvä Häkä <3  sijoitus oli 4.
Viimeinen rata oli Saviojan agilityrata. Oikein mukavan oloinen, haastava mutta ei mikään mahdoton.
Minusta taisi paras vire olla jo pois, sillä muistan ajatelleeni jossain vaiheessa, että vielä pitäisi jaksaa... No, samat rituaalit kuin aiemmillekkin radoille. Alussa heti neljäntenä ollut keinu ei mennyt ihan niin nappiin kuin olisin halunnut ja sen seurauksena seuraavaan putkeen "Häkä-kielto". Äh. Tuo ärsytti. Jatkoin rataa ja sitten yks hyppy väärästä suunnasta. Mutta jatkoin hyvällä sykkeellä kunnes taas yhdelle putkelle "Häkä-kielto". Taas ärsytti. Mutta sitten puomille ja sain siihen just eikä melkein sellaisen alastulon kuin halusin joten se pelasti fiiliksen.
Nuo putket kyllä jäi vähän kaivelemaan mutta jäin myös miettimään johtuiko ne jo Häkänkin väsymisestä. Koska kolmella aiemmalla radalla ei mitään ongelmaa vaikka samanlaisia mutkaputkia niissäkin oli. Hmm... No, jokatapauksessa viikonlopun saldo oli niinkin huikea kuin 4 nollaa ja mikä parasta, saatiin puuttuva tuplanolla. Asuntovaunupaikka lappeenrannan SM-kisoihin oli jo varattuna, mutta nyt ei tarvitse sitäkään enää jossitella. Vaikka en kyllä missään vaiheessa epäillytkään etteikö me sitä tuplaa saataisi ;)
Nyt vaan enää tarttee löytää joku hyvä joukkue niihin karkeloihin... Vinkkejä vastaanotetaan...



Sunnuntaina illalla olikin sitten rauhallista kotosalla... Ruuti varsinkin joka ei ole samalla tavalla tottunut tämmöiseen menemiseen ja meininkiin. Mutta hienosti on mennyt. Terkut kotiväelle <3

Uusia suunnitelmia

Kesälle pentusuunnitelmia...

Tulikäpälän kennel

Kisaraporttia

Viikonloppuna kisasin sitten oikein urakalla. Lauantaina 4 starttia tsaukkilassa ja sunnuntaina 3 starttia masalassa. Plus yllärinä sain sunnuntaille lainakoirankin kolmeen starttiin. Yhteensä siis 10 starttia.
Lauantaina eka rata oli Anders Virtasen agilityrata:

Rataan tutustuessa ei tässä nyt mitään erikoisen vaikeaa tullut eteen, toki useampi kohta sellainen ettei sopisi jäädä ihmettelemään. Kuviot oli kirkkaat, mutta toteutus... alussa 4 ensimmäistä lähti jo vähän pitkillä kaarteilla ja Häkä meinasi ampaista väärille raiteille. Pujotteluun saakka kuitenkin selvittiin mutta sen lopussa tekemäni valssi taisi vetää Häkän sitten pieleen reitiltä, koska se singahti putkeen vaikka piti kiivetä aalle. Siitä hylkäys. No, jatkoin rataa maaliin saakka vaikka olisi kannattanut lopettaa hyvissä ajoin. Häkä jatkoi kaarrattelua ja hyppäsi useamman hypyn väärästä suunnasta ja pyöri ja hyöri. Puomille pysäytin sen ja kun se karkasi ilman lupaa, palautin sen ja siitä suoraan maaliin. Pöh.

Sitten Muotkan Esan agilityradalle:

Tässä olikin sitten vähän päänvaivaa. Tai no, periaatteessa ei. Tein päätöksen miten minkäkin kohdan ohjaan enkä empinyt oikeastaan mitään. Sitten toteutukseen...
Tämä oli meiltä päivän paras rata. Mutta... vitosen jälkeen tein valssin ja oli aikomus lähettää Häkä putkeen (6) ja oikaista itse muurin ja keppien välistä pakkovalssille.
Noh... Kaikki meni muuten hyvin mutta Häkä irtosikin sitten kauempaan putkeen eli siitä hylky. Mutta jatkoin kuten olin suunnitellut ja kaikki meni ihan  jäätävän hienosti melkein maaliin saakka. Lopun löysäilystä johtuen Häkä tuli vikan esteen ohi. Mutta ei haittaa. Muuten tämä oli oikein hyvä rata.

Ja sitten taas Virtasen radalle joka oli nyt hyppyrata:

Alkua pähkäilin ja pähkäilin että kummaltako puolen 1-2 ottaisin. No päädyin päällejuoksuun kakkoselle ja kolmoselle vastakäänös. Liekö ollut liika luotto muka tiukkaan koiran kääntöön kun se lähtikin kiertämään mua kauempaa ja ajautui nelosen väärälle puolelle. Olisi vaan pitänyt luottaa puolivalssiin  mitä enempi meinasin mutta kun hölmönä menin kokeilemaan käytännössä itselle "ei niin luontevaa ohjausta" ja vituikshan se sitten meni...Jatkoin maaliin ja periaatteessa taisi mennä muutoin nollana. Jos en väärin muista. Mutta ei se auttanut. Harmitti ihan sikana.

Viimeisenä ratana oli Muotkan agilityrata ja mieli oli valmiiksi maassa:

Alun putkesta putkeen (4-5) mietitytti koska liian pitkälle vitoselle ei voinut viedä koska puomin yli ei saa ohjaaja hypätä. Eli oma ohjauslinja piti katsoa sen mukaan. Oli aikomus jäädä odottamaan Häkää nelosputkelle ja siitä lähettää se vitoselle. Ei onnistunu. Se tuli putkesta ohi. Siitä kielto. Jatkoin puomille saakka ja piti ottaa valssilla kympille, ei onnistunu. Häkä valui puomilta ja kympin väärältä puolen. Nyt vitutti. Otin koiran syliin ja kävelin pois.

Näin kirjotettuna noi ei kuulosta yhtään niin pahoilta kuin mitä fiilis oli. Hmm... Pitäisikö olla hiukan armollisempi itselle... Äh. Kai joskus saa ärsyttääkin. Eikä aina vaan olla kivaa.

No sitten sunnuntaihin...
Marjo kyseli jos kiinnostaisi ohjata myös Saaraa kun häneltä jäisi kisat väliin ja Saara oli ilmoitettu.
Halusin kieltäytyä, koska luokat oli tosi pienet. Mutta samalla ajattelin, että Saaran kanssa on myös niin kiva kisata että kyllä. Kisaan myös sen kanssa.
Tuomareina oli Vesa Sivonen ja Rauno Virta. Vesan radoilla olen ollut, tosin kovin kovin harvoin mutta en muista koska olisin Raunon radoilla ollut. Häkän kanssa en koskaan. Ennakkoon kyllä kuvittelin että ei tule mitään helppoja ratoja olemaan.
Vesan agilityradalla aloitettiin. Häkä oli siinä aivan alkupäässä ja Saara viimeisenä noin 10 koiraa välissä.
Häkän kanssa vaihdoin metodia. Kun normaalisti olen sitä "viritellyt" tempuilla ja antanut sen vähän räksyttääkin, niin nyt otin täysin eri linjan. Kun otin sen häkistä, en antanut sen sanoa sanaakaan. Enkä antanut hyppiä ja pomppia vaan pidin sen ihan lyhyessä hihnassa, laskeuduin kyykkyyn sen "päälle" ja silittelin vaan hissukseen sitä. Se tärisi ja vinkui :D siis niin, että selvästi olisi halunnut riehua.
Lähtöön saakka pidin sen rauhallisena ja kannoin sylissä ja silitin vielä lähtöviivalla hiukan.
Taisin rauhoitella samalla myös itseäni.
Ohjaaminen oli helppoa, määrätietoista ja silti vauhdikasta. Puomille kunnollinen pysäytys ja homma muutoinkin just eikä melkein niinkuin olin suunnitellut. Nollalla maaliin ja JES! Hyvä minä, hyvä Häkä :) Sijoitus 2. Ei huono...Saaralla myös erinomainen nolla ja sijoitus 4. :) huippua!
Toinen rata oli Raunon agirata. Vähän kinkkisempi, mutta vauhdikas. Pikkuisen päänvaivaa aiheutti puomin jälkeinen elämä. Koska nyt ei ollut luottoa Häkän pysäytyspuomiin... Oli suunnitelmissa reilu pysäytys ja valssi sen edessä. Eli sen olisi pakko pysähtyä. Hoh... ei pysähtynyt joten suunnitelma muuttui lennossa. Aiheutti sen, että jäin sitten kaarteessa pahasti jälkeen ja kun edessä oli mutkaputki, olin liikaa jäljessä enkä saanut työnnettyä Häkää sinne kauempaan päähän vaan se ehti napata väärän pään. Hylkäys siis. Hitsin pimpulat. No ei harmittanut kuin ihan vähän.
Saaralla oli suunnitelmissa puomin jälkeen takaaleikkaus, mutta olinkin itse liian pitkällä. Suunnitelman muutos taas lennosta mutta Saarapa ei lähtenytkään poispäinkääntöön vaan meni kahden hypyn välistä ja siitä kielto. Vitosella maaliin ja sijoitus taas 4. :)
Vika rata oli Vesan hyppyrata. Loppupäästä todella ahdas mutta puolivälissä pitkät estevälit ja hurjaa vauhtia. Häkän kanssa ei ollut luottoa koska tiukkoja käännöksiä oli luvassa monta. Ja vielä niin,että koiran piti pyöriä lähellä. Nämä ei viime aikoina oikein ole toimineet. Noh... Hyvällä sykkeellä mentiin kuitenkin aika pitkälle. Sitten oli muurilta tiukka käännös ja se kolahti. En nähnyt, mutta luulin, että palikka putosi ja oma ohjaus mureni samantien. Roiskin Häkän loppuun vähän puolihuolimattomasti. Käännyin vielä katsomaan kuinka ratatyöntekijä siirteli sitä muurin palikkaa. Ja mitä vielä, kuuluttaja kertoi virheettömästä radasta! HÄH! Olin ihan ällikällä lyöty. Jaa, että se palikka vaan vähän liikahti mutta ei pudonnut. Voi perkele mun kanssa! ÄLÄ IKINÄ LUOVUTA!
Tultiin Häkän kanssa sillä nollalla toiseksi, eroa 0.54 sekkaa ja uskallan väittää, että oltais voitettu jos olisin ohjannut loppuun saakka kunnolla. Tämä oli taas todellinen JOS-nolla! :)
Saaran kanssa vielä ja sen kanssa oli kova luotto. Vauhdikkaasti mentiinkin (tai niin kuvittelin). Nollalla maaliin eikä jäänyt voittajalle "kuin" 4 sekkaa... No, nolla on nolla... Toki Saara kisasi nyt ensimmäistä kertaa pentujen jälkeen 3 rataa samalle päivälle, mikä ehkä hiukan verotti.
Lopputuloksena 6 starttia joista 4 nollaa. Nyt oli hyvä mieli <3 :) Hyvä Häkä ja hyvä Saara!