Juhannus

Tänäkin vuonna vietin juhannuksen Savonlinnassa Tanhuvaaran urheiluopistolla.
Kuulostaa hienolta. Mutta kyllä siellä muutakin tehtiin kuin urheiltiin :)
Oleellisena osana ohjelmaan toki kuului agility ja niitä oli tarjolla perjantaina 3 rataa ja lauantaina 3 rataa. Tänä vuonna kisasin vain Häkän kanssa.

Menomatkan ajoitin torstaille. Lähdin töistä k.13 nurkilla ja sain ajaa Lappeenrantaan saakka "reippaasti" koska vaunuhan oli jo siellä. Jätin sen edellisviikonlopun SM kisoista LAU:n hallille. Kiitokset siitä LAU:n porukoille!

Edellisenä vuonna ajoin Lahti-Mikkeli kautta ja juutuin lusin suoralle melkein kahdeksi tunniksi joten nyt oli valinta Lappeenrannan kautta ja toiveena olla jumittumatta ruuhkaan.
No kyllä se hyvin onnistuikin. Ainoastaan parikymmentä kilometriä ajettiin vähän hissukseen juuri ennen kouvolaa mutta muutoin koko matka meni ilman jonoja ja ruuhkia.
Lappeenrannasta vaunu perään ja matka jatkui.

Perille saavuin hyvissä ajoin ennen seiskaa. Jokunen muukin siellä jo oli mutta suurin osa tuli siinä 19-21 välissä. Olin tyytyväinen taktiikkaani.
Nopeasti vaunu parkkiin ja samantien piti lähteä "naapurin" kanssa Tanhuvaaran terassille :)

Ilta sujui mukavasti porukalla grillaten ja höpötellen ja mikäs siinä oli ollessa kun suhteellisen hyvä keli, mitä nyt vähän viileä. Eikä aamullakaan ollut kiire kisaamaan. Kolmoset kun kisailivat vasta iltapäivästä.

Lähdin koirien kanssa kiertämään noin 5km:n lenkin aikani kuluksi. Eikä ollut huono ajatus.
Puitteet ulkoiluille kun olivat mahtavat. Merkittyjä reittejä useampi eikä eksymisen vaaraa ollut.
Eikä siellä kukaan tullut vastaan joten koiratkin sai jolkotella vapaana.

No sitten kisattiin...
Eka rata aloitettiin heti huikeen hienolla nollalla! Jes! Ihan mahti fiilis. Sijoitus 2.

Seuraavana oli hyppyrata jonka alku oli hiukan kinkkinen. Mallia "kyllä se treeneissä sujuu..."
Kepeille vienti oli monelle kohtalokas ja niin myös meille. Vieressä ollut putki imi koiria vuoron perään ja niin myös Häkän. Siitä hylkäys.
Mutta ei hirveestä harmittanut koska muu rata oli mielestäni oikein hyvä ja jouheva.

Kolmas rata oli taas agilityrata. Alkuun näytti "älyttömältä" mutta kun sinne pääsi tutustumaan lähemmin, ei se nyt niin paha ollutkaan. Päin vastoin... Ja meille taas oikein mainio nolla! Jes! Ja vieläpä voitto! Huikeeta :)
Edellisen viikonlopun kaikkien ratojen hylkäykset vaihtui viimeistään tässä vaiheessa mahti fiilikseen.

Kisojen jälkeen koirien huolto ja sitten saunomaan, grillaamaan, kokkoa katsomaan ja kyllä, vähän juopottelemaankin.

Taas meni pitkälle yöhön mutta oli kyllä kivaa! Hulvaton porukka, niin mikäs siellä oli ollessa.

Lauantainakaan ei tarvinut aamusta ola kisaamassa kun jälleen kolmosten vuoro oli vasta päivällä. En valita ;)
Taas aamupäivällä ulkoilua, mutta nyt "vain" noin 3km:n lenkki. Ja pikkuisen "kylttyyriä" siihen sekaan.

Ja sitten kisaamista. Eka rata oli taas agirata ja kappas, nollalla kakkoseksi! Vau!

Seuraavana hyppyrata ja taas, nollalla kakkoseks! Kyllä nyt kulkee!!

Päivän ja juhannuksen viimeinen rata oli agirata ja pöh, keppivirhe kun ohjaaja vähän rynni koiran päälle. Mutta taas, muu rata hitsin hyvä.

Kylläpä tuntui hienolta onnistua noin monella radalla.

Tästä oli hyvä lähteä jälleen saunomaan, grillaamaan ja kyllä, juopottelemaankin.
Iltahan venyi jälleen pitkälle yöhön mutta oli taas ihan huippukivaa. Saatiinhan sentään livemusiikkiakin ;)

Sunnuntaina sitten rauhassa heräten ja aamupalaa syöden ja pikkuhiljaa kamoja kasaan ja karavaanien aika jatkaa matkaa.
Puolilta päivin lähdin ajamaan ja nyt sain sitten jumittua ruuhkaan. Kotimatka venyi sen pari tuntia kun Kuortin hujakoilla parinkymmenen kilometrin matkaan meni yli tunti.
No, kotiin päästiin ehjänä ja hengissä ja kaikki hyvin.

Kiitos kaikille mukana olleille! Mulla ainakin oli ihan sikanastaa! Ja ensi vuonna taas!!

SM 2017

Pitkään odotettu SM-viikonloppu oli ja meni.
Lähdin matkaan perjantaina aamusta tuunatun vaunun kanssa. Vielä kun saan autoon samat kuvat, niin alkaa oleen aika kiva.

Matka sujui hyvin ja kesti lähes 4 tuntia yhdellä pysähdyksellä.
Perillä Lappeenrannassa oltiin heti puolen päivän jälkeen ja leirin pystytys sujui kohtuullisen kivuttomasti. Vaunupaikat oli kisa-alueen parkkipaikan takareunassa eikä noi paikat ihan huonoja ollut. Tyhmänä vaan olin ennakkoon paikan varannut ja myös maksanut vaikka ilman varaamista ja maksamistakin sinne ihan samoille paikoille pääsi...

No, kisat alkoi heti perjantaina kahdella virallisella "esikisalla" ja fiilis oli hyvä.
Häkän kanssa agiradalle lähtiessä oli selvät kuviot mielessä mutta ei sitten oltukkaan yhtä mieltä radan kulusta... Tuloksena hylkäys ja iso harmitus.
Illalla oli vielä hyppyrata ja se meni vieläkin huonommin. Hylkäys ja vielä isompi harmitus. Kun ei taaskaan oltu tiiminä radalla. Höh.

Tässä agirata

Ja tässä hyppyrata

No ei muutakun katseet seuraavaan päivään ja joukkuekisaan.
Koska omasta seurasta ei saatu joukkuetta kasaan, hain shelttiyhdistyksen joukkueeseen ja sain olla ankkurina. Ihan paras paikka.
Joukkuekavereista kaksi ensimmäistä koirakkoa teki äärimmäisen vaativalla radalla upeasti nollat, kolmas koirakko hylkääntyi eli mulla ja Häkällä oli tuhannen taalan paikka ankkuriosuudelle.
Siinä vaiheessa oltiin jo mitalinsyrjässä kiinni kakkosena. Vaikka kuinka yritin, niin metsään meni. Häkä poimi väärän hypyn ja siitä armotta hylkäys ja samalla koko joukkueen tulokseksi hylkäys. Pettymys oli valtava. Mutta ei auta itku markkinoilla...


Tässä meidän joukkuerata

Pari tuntia meni märehtiessä mutta sitten oli aika pyyhkiä tuo mielestä ja vähän relata.
Grillailtiin siinä porukalla ja kivaa oli.
Ja seuraavana päivänä oli sitten luvassa yksilökisan karsintarata.
Formaattia muutettiin sen verran että tällä kertaa lähtöjärjestystä ei arvottu vaan se otettiin SAGI rankingista käänteisenä. Noin suurinpiirtein.
Me oltiin Häkän kanssa sijalla 15, joten me saatiin karsintaradalle hyvä lähtöpaikka viimeisessä "kuumassa ryhmässä".
Aamulla sai nukkua niin pitkään kun jaksoi (kasiin saakka) ja rauhassa koirien kanssa lenkille, aamukahvia livestreamia seuraten ja sitten välillä kävin kentän laidalla katsomassa, että minkäslainen se rata nyt oikeasti on, kun joku hässäkkä streamista näkyi.
Meidän vuoro oli puolen päivän jälkeen ja siinä oli ehtinyt kuvioita pyörittelemään mielessä jo moneen kertaan.
Häkän kanssa aloitettiin ihan super hienosti ja päästiin aina esteelle nro 14 saakka. Sitten itseltä typerä ajatusvirhe ja sehän kostautui samantien, Häkä tuli saman hypyn takaisinpäin ja siitä armotta hylkäys. Pöh.
Mutta tämä ei kuitenkaan jäänyt niin paljoa harmittamaan kuin viikonlopun muut radat, koska tuntui että nyt me taas oltiin tiiminä radalla.
Finaali jäi tälläkin kertaa meiltä kokematta. Tässä meidän karsintarata.

No mutta, vaikka me ei Häkän kanssa finaalissa kisattu, niin mikä parasta, Marjo ylsi sekä Saaralla (Tulikäpälän Saara Savusukeltaja) että Taigalla (Tulikäpälän Taiga Tuliraketti) finaaliin ja näin oli sielläkin jotain jännitettävää ;) Karsintaradalle otti osaa vähän reilu 200 mini-koirakkoa.
Nollat (vaikkakin hienoiset yliaikanollat) molemmilla koirilla ja molemmilla radoilla SM-kisoissa on kyllä hurjan kova saavutus! Kaiken lisäksi finaaliradalla Marjo joutui juoksemaan koirilla lähes peräkkäin. Vain yksi koira välissä. Käsittämätöntä joustamattomuutta järjestäjien puolelta! Mutta Marjo on Marjo ja hoiti homman loistavasti.
Lopputuloksissa Taiga sijalla 11. ja Saara 12. Ihan mielettömän huikeeta! Onnea onnea vielä! Ootte ihan parhaita!!

Juhannuksena sitten viime vuotiseen tapaan Savonlinnaan kisaamaan ja siitä viikon päästä maajoukkuekarsinnat. Saa pitää peukkuja, että oltais vähintäänkin taas kympin sakissa ;)